Tässä se on:

todellisuuteen hiljalleen työntynyt unelma. Työmaa, joka ei tule koskaan valmiiksi, mutta ei ole enää keskeneräinenkään. Lähtökuoppa ja maaliviiva! Taitekohta, joka on kuin syntymä: kasvamisen ja kehittymisen kannalta vain yksi etaappi, mutta muille ihmisille juuri se tärkeä päivä, jolloin näkymätön muuttuu näkyväksi. Sisustuskärpäsen oma myyntipiste on auennut Laukaantien varteen Jyväskylään!

Jänskätystä

Nyt on ihan sellainen olo, että pitää keksiä vaikka tikusta asiaa, kun en millään enää malttaisi pitää jännitystä sisälläni! Maanantaina nimittäin aukeaa Sisustuskärpäsen oma myyntipiste ja valokuvat liiketilasta polttelee jo kovalevylläni! Kamalan vaikeaa hillota niitä vain itsellään, kun olisi NIIN kivaa jo näyttää niitä TEILLEKIN!!!! :)
No, enää kaksi yötä ja siihen asti täytyy ihailla vaikka näitä kauniita matonkuteita, jotka imitoi pääsiäismunia keittiönpöydällä... Vielä kun viereen saadaan pajunkissoja, on kevät oikeasti alkanut!

Ps. Vielä piti tulla jälkikäteen lisäämään, että näista palleroista tulee mieleen ihan yksi lempiblogeistani, Pilvitarhan paja, eli jos haluatte inspiroitua lisää, käykääpä kurkkaamassa! ;) Jossain siellä on mm. mahtava kattokruunu kuorrutettuna juuri näillä naruilla!

...on apukin lähellä!

Tiukkaa on yrittäjän alkutaival! HairStoressa jouduin tyytymään kaupan halvimpaan shampoo- hoitoainevalikoimaan. Oikeastaan se ei haitannutkaan mitään, koska kotona kuorin etiketit pullojen kyljistä ja vaihdoin omat eliksiirimerkit tilalle! Jatkossahan näihin voi työntää vaikka mäntysuopaa, eikä tukka huomaa mitään! :)

Maanantain inspiraatio

Tänään on jännä päivä! Lapset menee ensimmäistä päivää päiväkotiin ja minulla on ensimmäinen OIKEA työpäivä Sisustuskärpäsenä. Aamulla päiväkodissa kaikki meni suht hyvin ja oma työpäivä alkoi oikein loistavasti, kun "prototyyppi" maanantaita odottaneesta inspiraatiosta onnistu näin hyvin. :)
Survimia on autotallissa nyt maalattuna kokonainen pieni joukko ja kattoon ripustamista varten on kehitteillä karun tyylikäs ratkaisu!
Tämä versio korunaulakosta jää tänne meille, sillä maali on tässä vielä väärää ja raidallisuutensa vuoksi vähän suttuisen näköinen...
Toinen inspiraation lähde tälle päivälle on tuo ihana pikkutytön kuva, joka on kirjasta Hymy lapselle.
Se on painettu vuonna 1961 ja täynnä hurmaavia valokuvia. Kirjan tekstiosa käsittelee letkautuksa lasten suusta ja tässä niistä yksi näyte:

"Pieni Riitta lukee lehteä ja pitkän tavailemisen jälkeen saa selville, että Persian hallitsijan puoliso odottaa lasta. Tyttö kysyy veljeltään: -Mistä se puoliso tietää, että saa lapsen? Poika pysähtyy leikeissään, miettii hiukan ja sanoo: No kai sillekin lehti tulee."

Ihanat, värikkäät neliöt! 2.

Nythän vasta muistinkin, mitä minun on pitänyt jo pitkään tehdä! Ekologiset synttärikoristeet! Idean sain viime syksynä eräältä innokkaalta naiselta, joka oli kuuntelemassa vetämääni sisustusiltaa.
Meillä alkaa ihan kohta synttärisuma ja tällainen vuodesta toiseen kestävä lippusiima tuo paitsi iloa kattaukseen pöydän päällä, niin lapsille traditioita! Alatelkaa miten onnistunut äiti olo minulla onkaan, kun lapset 25.n vuoden päästä ripustaa saman koristeen omien lastensa juhlapöydän päälle!!? ;) No, taisi jo mennä vähän äidin romantisoinnin puolelle... mutta joka tapauksessa idea on hyvä! Enkä malta vielä olla lisäämättä, että ajatelkaa, kun lippusiiman tekisi lapselle pieniksi jääneiden, lempivaatteiden kankaista! Se vasta olisi idyllistä! :)

Ihanat, värikkäät neliöt!

Sisustuskärpäsen Facebook-sivulla on menossa maraton, jossa keksitään uusia käyttötapoja, yhdellä kirppparireissulla mukaan tarttuneille tavaroille! Uuden olomuodon on saanut ainakin jo rullaverho, täkki, lamppu ja valokuvakehys.
Tuolla samaisella kirpparireissulla lähti mukaan myös nämä virkkuuneliöt, jotka vielä odottavat sitä suurta "Ahaa-elämystä!". Lasinalusena ne voisi olla ihan kivat, mutta ainakaan minä en ikinä käytä sellaisia! Mikään perinteinen patalappuviritys ei iske, eikä nämä nyt ihan seinälle kehystämisen arvoisiakaan ole... Joku hellyttävä vauvan katselumobile? tai sellainen rapiseva rutistelujuttu? Tai helistin! Joo, ehkä näistä tulee joskus jotain söpöä jollekin vauvalle! :)

Sairaalankirjava?

Mielestäni tälle koukerokuosille olisi hyvä nimi "Sairaalankirjava"! Onneksi ei ole itse tarvinnut kovin usein kyseiseen kuosiin sonnustautua, mutta jotenkin elävä muisto on, että sairaalan aamutakin koulerot olisi suunnilleen tällaisia!? Isäkärpänen löysi tämän pussilakanan kirpparilta ja tuumasi, että etkös sä tällaisista niitä juttujasi ompele? Kyllä ompelen juu! mutta tästä en ainakaan heti raaski ommella mitään! :) Kangas on ihanasti kulutuksessa pehmennyt ja alapäässä on somat puuvillanauhaiset rusetin.

Into kiihdytyskaistalla

Facebookissa jotkut varmaan jo näkikin tämän ihanan, vanhasta rullaverhosta ommellun lelukopan, jonka tarina ei sitten olekaan ihan niin ihana... Tässä on taas yksi esimerkki siitä, mitä syntyy, kun on ideointivaihe intro-osassa ja into saada valmiiksi kiihdytyskaistalla! Ompelin nimittäin pohjan kiinni korin YLÄREUNAAN. Nyt kukat kasvaa pää alaspäin ja siististi käännetty yläreuna edustaa tuolla korin sisällä lattianrajassa... Kun huomasin kämmin, tössäsi into ryminällä lannistumisen puskuriin ja päätin oitis jättää korin tällaiseksi. Katsotaan josko tälle vielä joskus jotain elvytystä keksisi...

*ruma sana*

Bloggeri ilmoittaa, että Picasa kuva-albumini on täynnä, eikä kuvia voi enää ladata... Tämän blogin kantavin idea on kuitenkin juuri kuvat, eli nyt täytyy hetki miettiä mitä teen. Onko muuten jollain blogikonkarilla kokemusta vastaavasta tilanteesta??

Ystävänä, yrittäjänä ja anonyymina sosiaalisessa mediassa?!

Minä olen syntynyt vuonna 1977. Ja vaikka en olekaan vielä vanha, niin minun nuoruudessani ystävät haettiin mukaan rientoihin kotiovelta ja puhelut kavereille puhuttiin koko perheen kuullen eteisessä. Ystäviä ei kutsuttu/pyydetty/suositeltu, vaan ne vain tuli?!
Käyttäytyminen täällä sosiaalisessa mediassa on pitänyt opetella vasta aikuisena. Twitterit, feset, bloggerit ja muut vaativat pienen nielaisun, ennen sulattamista. Sukkulointi näissä ei onnistu henkisellä tasolla ihan "tosta vaan". Välillä täytyy miettiä mitä kannattaa, tai saa sanoa täällä ääneen ja mitä kukakin ajattelee, tai haluaa kuulla. Nyt yrittäjänä roolini omasta mielestäni taas hieman muuttuu, vaikka sama rento ja arkinen ote säilyykin!
Haluan tehdä pienen selvänteon (ainakin itselleni) siitä, missä mediassa Sisustuskärpäsen pörinöitä voi miltäkin kantilta seurailla ;)
-Täällä blogissa keskitytään jatkossakin minun kotiin ja sen muutoksiin ja remonteihin. Yritän tarjota jatkossakin mahdollisimman paljon ideoita jokaiselle kotisisustajalle ja esitellä väkerryksiäni ja käkerryksiäni ihan estoitta ja varauksetta :D
- Blogista on linkki Sisustuskärpäsen kotisivuille, jossa tulee olemaan esillä vain myytäviä juttuja ja muutenkin sellainen "kaupanteon meininki" (kunhan sivusto nyt vielä joskus valmistuu...)
-Facebookissa puolestaan keskitytään Sisustuskärpäsen ystäviin ja itse kärpäsen työntekoon! Sieltä kautta voi saada etuja ja tarjouksia, joista ei välttämättä täällä puhuta mitään! Facebook jakaa tietoa tämän yrittäjän arjesta, oivalluksista, palveluista ja tuotteista. Nyt ystävänpäivänä kutsun teidät kaikki Sisustuskärpäsen ystäviksi feseen! Ystävänpäivänä kaveriksi liittyneiden kesken arvotaan pieni lahja, jonka menen nyt seuraavaksi kuvaamaan ja päivittämään! Sivun laidasta löytyy linkki, jota pitkin pääset tykkäämään :)

Ihanaa ystävänpäivää jokaiselle lukijalle, seuraajalle, vierailevalle ja piipahtaneelle! Jokaiselle ystävälle ja kaverille, jota en edes ehkä kaupan kassalla tunnista :)

Sauna

Valtataistelu on käyty ja sauna on vihdoin valmis! Lopputulos on hieno, vaikka jouduinkin taipumaan puukiukaaseen ja umpinaiseen lauderatkaisuun. Sainpahan kuitenkin läpi kirkkaan lasioven joka aukeaa molempiin suuntiin ja vastakkain istuvat lauteet! Yksimielisiä olimme kuitenkin tiiliseinän esiin jättämisestä ja irrallisista penkeistä, jotka voi nostaa myös kulmamalliseki.
Hyvät löylyt täällä saa! Ja kuten suomalaisessa parisuhteessa kai aina, tulee saunan lämpimässä puhdistettua myös ilmapiiriä. Lauteilta noustessa voi lopuksi vielä letkauttaa, että "kylläpä noista puista tulee vaan paljon tuota roskaa!" tai "ihan suottahan tämä ovi lepattaa molempiin suuntiin" ;)

Liiketila

Tässä se on! Toteutumaisillaan oleva unelma, joka on pitänyt minut nyt niin kiireisenä. Älkää kyllästykö lukemaan aina vain postauksia tästä aiheesta, mutta en nyt oikein muutakaan tällä hetkellä ehdi! Tiistaina pääsin ensimmäistä kertaa katsomaan liiketilaa ja kuten näette, paikka on aivan mahtava! Ulkokuvissa ikkunat on vielä kiinni, mutta sisäkuvissa tila jo kylpee valossa.
Talo on vanha armeijan varikkorakennus ja suojelukohde. Se sijaitsee vilkkaan Laukaantien varressa ja naapureina on Jyväskylän suurin Seppälän kirpputori, Hop Lop, Tokmanni, Erä-, metsästys- ja retkeilykauppa, lounasravintola ja armeijan poistomyymälä. Parkkipaikkoja on piha puolillaan ja jyhkeät männyt huojuu siellä täällä.
Katriinan kauppa tulee yläkertaan ja sinne rakennetaan talon ulkopuolella kulkevat portaat. Sisällä avautuu liki 400 m2 inspiroivaa elämystä! Paikalla on niin taidetta kuin ruumiinruokaa. Kaikki kierrätettyä tai ekologisesti tuotettua, houkuttelevaa ostettavaa tai katseltavaa. Rouhea militarismi ja raflaava romantiikka soljuvat täällä sulassa sovussa elämyksestä toiseen!
Viimeisessä sisäkuvassa näkyy Sisustuskärpäsen myyntipaikka, jonne alkaa muotoutumaan kierrätystavarasta rakennettu sisustuskauppa. Myynnissä on oman tuotemerkin tavarat (joita nyt aherran hiki hatussa...) sekä sisustussuunnittelupalvelu jossa kierrätysarvot on vahvasti huomioitu. Tila ei ole mikään pikku kioski, vaan lattiapinta-alaa on arviolta liki 30m2, eli esille mahtuu vaikka mitä huisia! Kaiken pitäisi olla valmiina maalikuun alussa ja kuten varmaan arvaattekin, päätän tämän kirjoituksen (kaiken hehkutuksen jälkeen) pieneen valitukseen, joka menee näin: "-Pitäisi tehdä vaikka mitä! Tässä tulee ihan mieletön kiire!"

Mikäs satu tänään luetaan?

Ote arjesta.

Yksinkertaisella on yksinkertaiset ideat...

...mutta toisaalta, yksinkertaiset ideat on yleensä myös niitä parhaita! :DD

("Laatukristallit" on peräisin Alkosta)

Duunarin kaappi ja prinsessan lamppu

 

 

 

Aito (aitouden todistaa lievästi kaapista toistuvasti pelmahtava hienhaju...) pukukaappi löytyi joskus vuosia sitten Raksalta. Ostin sen vaatekaapiksi, mutta tuo odottamaton lieveilmiö torppasi käytön siinä tarkoituksessa! Nyt kaapissa on kiertoon menevät pullot ja lehdet, eikä tuo hento, raavaan duunarin tuoksu haittaa tässä käytössä  millään lailla. (Tässä on muute oiva opetus kaikille kierrätysnoviiseille siitä, että kierrätetty tavara on aina jonkun muun vanha...!)

Prinsessalamppu on taaskin uustuotantoa kierrätysmateriaaleista ja tulossa myyntiin Sisustuskärpäsen putiikkiin. Kasa "lampun raatoja" odottelee autotallissa maalaamista. Maaliskuun alusta saan lapset päivähoitoon ja täytyy kyllä myöntää, että odotan sitä kuin kuuta nousevaa! Vaikka nämä vuodet kotiäiskänä on ollut ihania ja ainutkertaisia, niin nyt on korkea aika tehdä se ensimmäinen "loitonnusaskel". Varsinkin, kun urarintamalla on edessä uusi ja jännittävä elämänvaihe. Olen nimittäin irtisanonut itseni hyvästä, mukavasta, inspiroivasta, haasteellisesta ja vakituisesta työpaikasta, ollakseni kokopäiväisesti Sisustuskärpänen!