29.6.2009
Niinpä niin...
...taas joudun syömään sanani. Vasta äskettäin huutelin täällä, että en erityisemmin pidä romuromantiikasta, ja jo vain tämä höyrytysritilä osui silmiini kirpparilla. Eikä se suinkaan huutanut sisäänsä nakkeja, vaan sokerisia pikkuleipiä! Koska minulla ei ole mitään "virallista" pullavatia, saa tämä euron maksanut kaunokainen ryhtyä hoitamaan sitä virkaa! Harmi vain, että kaapissa ei (taaskaan!) ollut yhtään keksiä kuvausrekvisiitaksi...
Petivaatteet
25.6.2009
"seinävaate"
Pitihän sitä minunkin kesän alennusmyynteihin sännätä, ja jotain tarttui myös matkaan! Tämä monikäyttöinen mekko saa nyt aluksi olla makkarin koristeena, kun sopii sinne niin hyvin väreiltään, ja ennen kuin raaskin pukea sen päälle (pesemättömässä, hintalapullisessa vaatteessa on mielestäni jotain ylellistä, vaikka se olisikin alennusmyynneistä!) Tällainen "seinävaate" piristää niin mieltä, kuin sisustustakin!
Tupakkaa mainostava pahvitaulu on löytö parin vuoden takaa Saarijärven rompetorilta (klik) ja särmää minusta mukavasti tuota vanhaa talonpoikaiskaappia, jonka muuten ostin aikoinani 500 markalla! (silloin hinta oli kova, mutta koska elin maalaisromanttista sisustuskautta, se oli pakko saada!)
23.6.2009
Jalka oven välissä
Onko talo vinossa, vai miksi osa ovista ei pysy kiinni/auki? Itsepäisesti joku ovi vain on päättänyt olla aina auki, jollei sitä "lukita" kiinni. Toinen taas tahtoo valua aina kiinni, vaikka olisi ihan kätevää, jos se pysyisi joskus auki... Onneksi minulla on pari "varajalkaa", joilla voin hallita ovien itsepintaista mieltymystä tiettyyn asentoon!
18.6.2009
Ihanaa juhannusta!
Tämän pienen ja "virallisen juhannuspuheen" myötä ;) , näiden kukkien siivittämänä, tahdon kiittää kaikkia blogillani pörränneitä! Te olette kannustaneet minua tässä uudessa harrastuksessa ja antanut blogilleni "sielun". On ollut mukavaa huomata, että joku on kommentoinut ja ollut kiinnostunut näistä jutuistani! Erityisen kaunista ja ihanaa juhannusta toivotan Sampralle, Ruusulle, Cristinalle, Parolan asemalle, Sussulle ja Sulolle sekä Ruusukujalle ja Vekarukselle sekä Annukalle, Johannalle ja Tarjalle, jotka ovat antaneet minulle suuren tunnustuksen, ryhtymällä lukijoiksi! :)
...Niin ja kiitos tietenkin myös ykköslukijalleni Simolle! (joka on kyllä tehnyt valintansa minun suhteen jo ajat sitten...)
Ihanaa juhannusta!
Ja Ps. kukkia myös tyynyn alle!!
14.6.2009
Pyykkinaru
Sisustuskärpäsellä ja isäkärpäsellä on tässä talossa hoidettavanaan myös kolme pientä sokeritoukkaa. Ja koska kaikki ovat lajiketta tyttö, on sisustuskärpänen joutunut taipumaan lastenhuoneiden kohdalla myös "prinsessaväreihin". Yleisesti en tunnusta tykkääväni tildailusta, vaaleanpunaisesta tai uusvanhasta romuromantiikasta, mutta tyttöjen kohdalla teen poikkeuksen, ja pääsen vähän kuin salaa toteuttamaan myös tätä puolta itsestäni. Ääneen saatan puhua, kuinka pyrin kasvattamaan, pukemaan ja kohtelemaan tyttöjä mahdollisimman "sukupuolineutraalisti", mutta todellisuudessa huomaan pyykkiä pestessä, että koko koneellinen on täynnä vaalenpunaista raitaa, ruutua ja ruusua... Myös lastenhuoneet on imelletty niin, ettei kenellekään jää epäselväksi, asuuko huoneessa ritari vai prinsessa!
Näissä kuvissa palanen vanhimman tytön pyykkinarusta, joka kulkee huoneen poikki. Pyykkipojilla siihen voi ripustaa vaikka valokuvia tai piirustuksia. Itse ompelemani kirjaimet on se monimutkaisin ompelutyö johon pystyn...
Salaisuus
Rapeita, rasvaisia, kauralla ja oikeilla suklaasattumilla höystettyjä tuhteja suklaakeksejä! Kaveriksi siivu suklaajäätelöä ja kuppi kahvia. Aaah, tämän jälkeen ei naisen elämässä voi olla enää mikään vinossa! Suosittelen tätä reseptiä maailman parannukseen. Toimii tarjottavana ainakin kuudelle (2 per suu) , mutta saa nämä tuhottua itsekseenkin! (ainakin parissa päivässä).
Se, miksi postauksen otsikko on "salaisuus", selviää alimmasta kuvasta ;) Kannattaa toki piilottaa pakkaus vielä syvemmälle roskikseen ja unohtaa itsekin miten helposti ja nopeasti valmistit syntisen hyvät pikkuleivät!
Päivityksen aika!
Nyt on taas aika päivittää jääkaapinovea! Koulut on loppu, joten lukujärjestys joutaa roskiin ja nimi pienimmällekin toukalle on jo "kirkossa kuulutettu" , eli tämäkin äänestys perheen sisällä raukeaa... Etukupongit on vanhentuneet ja hammaslääkärit kärsitty.
Pohdiskelen vain, että onko olemassa sellaista perhettä, joka on rauhoittanut jääkaapinoven? Kuinka siistiltä ja "autiolta" keittiö näyttäisi ilman lippuja ja lappuja jääkaapinovessa? Onko jollain olemassa jokin parempi paikka/idea perheen ilmoitustaululle?
13.6.2009
Uusi kärry
Tässä uusin kirpparilöytöni. Nyt ei kyllä voi puhua mistään loistolöydöstä, sillä totuuden nimessä on tunnustettava, että minulla ei ole tälle mitään paikkaa. Mutta kun hinta oli vain 2,50€ ja pyörät alla, niin pakkohan se oli mukaan ottaa! Ensin ajattelin laittaa sen kylppäriin "meikkikärryksi", mutta eihän se narttu mahtunut sinne... Taitaa siis päätyä tääoliskivajoskusjonnekin-varastoon. Toivotaan (ja uskotaan), että sieltä se vielä joskus löytää omalle paikalleen!
11.6.2009
Omenat kaupasta...
...Niin siinä vain kävi, että vaikka kuinka odotin ja odotin, niin ainuttakaan kukkaa ei tullut minun omenapuuhun.
Puu on vanha ja suuri, ja oikeastaan ainoa asia, mitä viime kesänä alkaneessa pihamylläkässä olemme varjelleet. Mielestäni olen hoitanut puuta oikein hyvin! Leikannut kuivat oksat, suojannut myyriltä ja vähän jopa jutellut sille. Mutta tässäkö on kiitos? Mistä se on suuttunut? Vai voiko omenapuut joskus vain olla vähän oikukkaita ja pitää "huilivuoden"? Me olemme asuneet tässä talossa vasta vajaat kolme vuotta, eli en ole ehkä vielä ihan lunastanut paikkaani omenapuun hoitajana...
Niinpä on kai vain nieltävä se tosiasia, että myös syksyllä meidän keittiötä koristaa vain kaupan omenat.
8.6.2009
Hyviä löytöjä
Työpisteen ympärille on kerääntynyt joukko minulle rakkaita hyviä löytöjä! Hyvän löydön tunnistaa siitä, että vielä vuosienkin jälkeen tulee hyvälle mielelle, kun muistelee ensikohtaamista tavaran kanssa. Turkoosi parturintuoli osui silmiini kerran eräässä vanhantavarankaupassa, mutta myyjä ei suostunut myymään sitä! Kinusin ja vinguin, mutta tuoli kuulemma kuului "rekvisiittaan"... Paljon myöhemmin kun vierailin samassa liikkeessä, oli tuoliin ilmestynyt hintalappu 65€ Minusta se oli naurettavan halpa! Millaisen tuolin saa uutena kaupasta tuohon hintaan? Kaiken lisäksi tuoli on aivan mielettömän hyvä istua!
Toinen hyvä löytö on tuo vihertävä lasilevy. Se maksoi n.20€ kirpparilla ja muutti Muuramen kirjoituspöydän ilmeen totaalisesti. Lasi on niin tukeva, että olen ajatellut sitä myös suihkuseinäksi tai liukuoveksi. Pöytälevynä se muuttaa ilmettä, kun sen alle laitetaan vaikka vanhat Singerin jalat tai pino betoniharkkoja.
Pyöreät nahkaiset rasiat on muisto häämatkalta ja kiikarit Tikkakosken armeijan poistomyymälästä.
Vihreä metallikärry on jo palvellut monessa tarkoituksessa ja päätyi meille purettavan koulun kemianluokasta. Muistan kuinka oikein tärisin innosta, kun kuulin että kaiken lopun kouluun jätetyn tavaran saa viedä ilmaiseksi pois! Otimme mukaamme myös liikuntasalin puolapuut!
Pöytälampuksi ryhtynyt jalkalamppu on lähtöisin Ikeasta, mutta päätynyt tänne kirpparin kautta. Punareunainen metallikyltti taas on Prahasta ja kieltää tupakoinnin, eli sopii minne vain!
Ps. Numerotaulukin on nyt tainnut löytää paikkansa!! Ja minusta tuntuu, että sillä on jotain vipinää tuon kirjoituskoneen kanssa... ;)
3.6.2009
Herra Tikas ja neiti Kulho
Minusta tuntuu, että osa kotiini valikoiduista esineistä on alkanut pariutua!?
Tänne päädyttyään ne voivat vaeltaa pitkiäkin aikoja ympäri taloa. Etsien omaa paikkaa ja tarkoitusta, joskus jopa aika villissäkin seurassa, mutta jossain vaiheessa huomaan tietyn tavaran aina vain hakeutuvan jonkun toisen viereen! Jos siirrän toista, niin kohta jo toinen seuraa samoille nurkille, tai ainakin samaan huoneeseen... Jokin näitä tavaroita yhdistää; väri, muoto, tarina? Ne tukevat toisiaan, kuin pariskunta konsanaan.
Näin on käynyt myös rujolle roskalavalöydölleni, joka on jo pitkään nauttinut uusvanhan puukulhon seurasta. Eihän näissä esineissä ole juuri muuta yhteistä kuin kaukaiset sukujuuret (molemmat puuta), mutta jotenkin ne vain täydentävät toisiaan, "Jos kiipeäisi tikkailla puuhun, voisi omenat kerätä puukulhoon..." tai jotain sellaista? Oli miten oli, olkoon heidän liittonsa pitkä! Muuten, huomasitteko kuinka kauniin oksan sain uuteen lasivaasiini!
1.6.2009
Uuni
Kirpparilta löysin näin soman uunin tulevaan leikkimökkiin. Mökkiä ei siis vielä ole, enkä edes tiedä millaisen leikkimökin haluaisin, mutta tämä uuni olkoon suunnittelun lähtökohtana!! Mökissä pitäisi voida leikkiä huoletta, mutta silti äidillekin pitäisi saada edes vähän somisteluiloa ;) Sinne tulisi mahtua pieni sänky (n.160 cm) ja keittiötavaroita. Seinässä voisi olla luukku kioskileikkejä varten ja katettu "terassi", jolle voisin laittaa lasten puutarhakalusteet. Mökki ei saa olla liian pieni, mutta ei missään tapauksessa liian massivinenkaan (tonttimme on vain 700 m2) Valmismökkiä en tietenkään huolisi {kipristää nenää}, mutta kun isäkärpäsenkin kädet on jo töitä täynnä koko kesäksi, ei rakentaminenkaan taida tulla onnistumaan... Jostain blogista näin hienon idean, missä valmiina ostettu työkaluvaja oli tuunattu leikkimökiksi! Jonkun hyvän, helpon ja halvan idean nyt tarvitsisin, jotta pääsen kantamaan uunin paikoilleen!!
( ...niin, ja että lapset pääsisivät leikkimään;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)