Köyhän (ja onnekkaan) naisen Beni Ourain

 

 

 

Jestas kuinka minua lykästi viime viikonloppuna Keskisuomalaisen pihakirpparilla! Juuri kun olin mallaillut aitoja marokkolaisia sisustustavaroita kuola poskella kotiini, törmäsin tällaiseen köyhän naisen Beni Ourain mattoon.

 

Myyjä halusi matosta kympin ja minä maksoin käsi ojossa, sillä tuntematon kilpasisar jo urkki olkani yli ja harkitsi selvästi huutokauppakilpasille ryhtymistä. 

 

Jos oikein hyvin sattui, niin tämä "Beni" saattaa olla ihan paikallista suomalaista käsityötä?! Trendikäs salmiakkikuvio, pehmeä valkoinen nukka ja kauniit ruskeansävyt kilpailevat joka tapauksessa aidon Beni Ourain maton kanssa?!

 

 

Ihanin arvonta ikinä!?

 

 

Olen tehnyt kuluvan vuoden aikana yhteistyötä useamman kerran laadukkaan, suomalaisen, perinteikkään ja paljon pehmeyttä tuottavan yrityksen kanssa. Näillä vihjeillä aika moni arvaa että kyseessä on totta kai Finlayson!

Finlayson haluaa palkita myös teitä, blogin lukijoita ja lahjoittaa ihanat pellavaiset tekstiilit vuoden viimeiseen, ja ehkäpä kaikkien aikojen ihanimpaan arvontaan!?

Jos joulukuusen alle mahtuu vielä yksi iso ja pehmeä paketti, niin jätä kommentti tähän postaukseen ja voit voittaa tämän ihanan pellavaisen setin itsellesi:

J.F. By Finlayson Elise- torkkupeite 130x170 cm (arvo 159€)
J.F. By Finlayson Elise- koristetyynynpäällinen 42x42 cm (arvo 49€)
J.F. By Finlayson Elise- koristetyynynpäällinen 42x42 cm (arvo 49€)

Arvonta päätyy loppiaisena 6.1. ja samana iltana julkaisen voittajan täällä.

ONNEA ARVONTAAN JA IHANAA JOULUN JATKOA!

Aattoaamu

Aattoaamu alkaa saunalla. Saunan uunissa hulmuava tuli ja riisipuuro keittiön hellalla kilpailevat siitä kumpi ehtii valmiiksi ensin.

Koti on siivottu jo edellisenä päivänä ja puhtaat pyyhkeet tuotu riviin kylpyhuoneen naulakkoon. Enää poikue on pesemättä!


Kylpyhuoneen toinen ovi johtaa keittiöön. Se on kätevää, sillä näin saunoessa ei pääse ikinä yllättämään jano ...tai nälkä.
Pienet pitävät saunasta haaleana, sellaisena miten me aikuiset juodaan mieluiten aamukahvi. Takan edessä maistuu maitokahvi ja puuro, suuren kylpypyyhkeen sisälle kääriytyneenä.
Lasiovi saunassa on ennen kaikkea toimiva! Suora näköyhteys aina keittiöön asti ei haittaa meitä ollenkaan.


Kun aikuiset kipuavat lauteille, livahtaa pienet jo yleensä pesuhuoneen puolelle. Tänä vuonna meidän kanssa saunoo myös takapihan pikkuinen kuusi.
Välillä käydään porukalla ulkona kurkkimassa joko muu maailma on herännyt? Rohkeimmat tekevät lumienkelin, minä en ikinä ...sillä täytyyhän jonkun pitää pyyhkeitä?! ;)


Tuli saunan uunissa ja takassa hipuu hiljalleen ja saunoja yksi toisensa jälkeen unohtuu muihin puuhin. Vatsat on täynnä ja posket hehkuvat saunalämpiminä kuin joulukinkut. Raikas puhdas tuoksu sekoittuu kaneliin ja joulukuuseen. Päivä on vasta alkamassa.


Kuka  kaataa saunavedet pois, kerää aamupala-astiat takan reunalta ja ripustaa märät pyyhkeet patterille? Lapset itse tienkin, onhan jouluaatto!? ;)




Tämä postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Finlaysonin kanssa. Kuvien kylpypyyhkeet on  J.F. by Finlayson /Carl 90x180 beige.

Ps. Pinterestissä on käynnissä Finlaysonin toivelahjakilpailu ja osallistumalla on mahdollista voittaa laadukkaita J.F. by Finlayson tuotteita!

Myssy- päähän- VIE!

 

 

 

 

 

 

 

SA- kaupan tuliaisena lapset saivat pujotettavat kommandot. Karu intin haju niissä kyllä taas oli, mutta pesussa se lähti! Kommandon etupuolella on pitkä, kaulan ympärille kiedottava kaulaliina. Aikuisen päässä pipo on niin tiukka, että naaman reijästä näkyy vain silmät ja nenä ja kommandon päälle voi vielä laittaa hatun.

Komandot voisi koristella monella tavalla?! Minä ompelin pipoihin keltaiset puuvillapitsin pätkät, jotka löytyi valmiina kaapista. "-minun virkkaamia hyllynreunoja!" sanoi taas mummi.

Toinen pitsin pätkä oli just passelin mittainen naama-aukon ympärille. Toiseen pipoon venytin vaaleankeltaisen pitsipätkän, vähän niin kuin muka kruunuksi, mutta kukon helttaa se kyllä enemmän muistuttaa...


Myös pyöreät peltirasiat löytyi SA- kaupasta. Nekin voisi koristella monella tavalla! Ajattelin että tässä olisi hyvä joululahjaidea monelle! Rasian kanteen voisi meisteillä kirjoittaa saajan nimen tai sitten kannen voisi maalata liitutaulumaalilla? Tai purkin ympärille voisi vetäistä kivan teipin tai lahjan tyylisen puuvillanarun?
Hitsi kun ideoita olisi niin paljon, eikä ikinä ehdi mitään toteuttamaan kunnolla...

Rasiat maksoi 1€ /kpl, samoin kommandopipot. Eli ei paha investointi joululahjaksi vaikkapa päiväkodin täteille, jotka joutuvat/saavat töröttää ulkona vähän kovemmillakin pakkasilla?

 

 

Unta kiitos!

Maailman suurin nautintoaine väsyneelle on uni! Illalla kippurassa oman peiton alla, mahakylki asennossa, toinen käsi tyynyn alla, olen kuin suojakilven sisällä; maailma jää toiselle puolelle…

Peitossa tärkeintä on kulmat. Ne pitää olla viileät ja lerppuvat, jotta ne voi mytätä nyrkin sisään tai kaulakuoppaan.

Painava peitto on hyvä, sellainen täkki. En halua untuvia tai ontelokuituja. Tyynyjä pitää olla kaksi, toinen paksumpi pään alle, toinen pienempi kainaloon tai jalkojen väliin.

 

Hengitykselle pitää olla paljon tilaa. Toinen ei saa tulla hengittämään minun ilmaa!
Elokuvissa ne aina nukkuvat päällekkäin ja vierekkäin ja toisiinsa kietoutuneena, mutta minä nukun kyllä mielummin yksin omassa kotelossa, peitto korvissa, ilman vaatteita ja tukka päälaella nutturalla.

Luojan kiitos, nykyään uni kestää koko yön. Olen herännyt imettämään, lohduttamaan, pissittämään, silittämään ja selittämään ihan tarpeeksi. Nyt on minun vuoro nukkua yöt!

 

Aamulla kello 5.45 toinen nousee heti, minä vasta sitten kun vessa on vapaa. Otan vielä yhden hyvän uniasennon ja käännän peitosta viileän puolen.

Petiä en petaa, mutta sälekaihtimet avaan. Kesällä sisään tulviva aurinko muuttaa harmaan sävyt kauniimmaksi ja raikkaammiksi. Pellavainen pinta hohtaa valossa kauniisti. Pimeinä syysaamuina värit ovat tummempia ja syvempiä, kuin tummunut hopea. Hylkään unisen ihanan pesän. Jätän peiton valmiiksi auki ja avaan vielä ikkunan raolleen.

 

Petivaatteet: J.F. by Finlayson Emilie- pellavapussilakana, harmaa.

Kukkajuttuja

Lapsi Rakas vääntää kasviota valmiiksi, sillä kouluhan alkaa jo ensiviikolla!?? Minun lapsuudessa kasviota ei kerätty, tai ainakaan en muista. En siis kasvien nimiä enkä sitä että olisin kasveja kerännyt!?

Kasvioon etsitään vain tiettyjä kukkia, mutta minun olkkarin pöydälle kelpaa kaikki!

Nyt siinä on vattupensaan oksa, pari saniaista ja yksi pihamaalle eksynyt sormustinkukan oksa. Viime viikolla samassa maljakossa oli oikein kunnon sekakimppu, jossa oli kaikenlaista kaurasta neilikkaan.

Kesällä on ihanaa kun jokainen saa olla luova floristi ja kokeilla mitä erilaisimpia kaukka-asetelmia. Luonnossa riittää materiaalia! Kannattaa hyödyntää rohkeasti myös "rikkaruohoja". Yksikin oikea kukka riittää tekemään kimpusta näyttävän, loput kimpun kasvit voi olla vaikka heinää tai puunoksia!?

 

Kirpparilta löysin ihanan froteepyyhkeen, josta ompelen olkkarin sohvalle pitkulaisen tyynyn. Nyt kangas on vain kääritty toisen tyynyn päälle, mutta jos en olisi kertonut, niin ette olisi huomannut mitään? ;) Tätä samaa "käärintätekniikkaa" käytän myös töissä kun stailaan myytäviä koteja kuvauskuntoon.

 

Mitä mieltä muuten olette näistä vähän isommista blogikuvista? Onko vaikea katsoa? Oliko vanha kuvakoko parempi?

Moskiitto ja pikaterassi

Mukava viikonloppu! Nyt ollaan ihan selvästi siirrytty meidän perheessä sellaiseen aikaan, että pienetkin tytöt on jo aika isoja. Ennen toisen aikuisen koko viikonlopun mittainen puuttuminen kotikuvioista tarkoitti itselle tuplatyömäärää. Mutta ei enää, nyt vietimme tyttöporukalla leppoisaa ja vähän erilaista viikonloppua ihan letkeästi!

Vilpolan oven eteen tein pikaterassin kahdesta vaihtolavasta ja moskiittoverholle ruuvasin tangon vilpolan sisäpuolelle.

Biltemalta joskus ostetuilla paperinipsuilla sain stopattua verhon valumasti sivuikkunan eteen. Noita verhoja ostin joskus kirpparilta jopa kuusi kappeletta, eli vielä jonkun hyttyssuojan niistä voisi jonnekin muuallekin viritellä...?

 

 

 

Yrttiamppelit ikkunalla

Äidin työkaveri laittoi minulle nipun vanhoja Maripaitoja kiertoon. Naruiksihan ne meni, ja amppeleita niistä tuli!

Ikean metalliset reelingit maalasin valkoiseksi ja ruuvasin kiinni kattoon, keittiön ikkunoiden eteen. Sitten kun amppeli-intoilu menee ohi, voin riiputtaa reelingeistä vaikkapa paperista joulutähteä!? ...Tai sitten en riiputa niistä mitään, ja juuri siksi maalasinkin tangot sulautumaan katon väriin :). Amppeleissa on Ego-kulhot ja yrttejä, sekä joku vehka(?).

(PS. Kiskalla on myynnissä trikooamppeleita 5€/ kpl)

Amppeli vanhoista trikoista

Viime päivät olen into kyhmyrällään solminut amppeleita. Ensin leikkaan vanhat trikoot, T-paidat ja yökkärit nauhoiksi. Sitten solmin ja solmin ja sovittelen erilaisia kippoja, ruukkuja ja astioita amppeleiden sisään. Amppeli itsessään on toki jo vanha juttu, mutta minua tässä esineessä alkoi kiehtomaan se, että erivärisillä trikoonaruilla ja moderneilla astioilla amppeli on todella monikäyttöinen!

Jos amppelin sisälle sujauttaa vaikkapa ison pyöreän tarjottimen, toimii se kätevästi pienen eteisen katosta roikkuvana pöytänä?! Pesuvati ja amppeli kesämökin saunan kuistilla pesuvälineille? Pinkki-vihreät amppelit ja muoviastiat lastenhuoneessa säilyttimenä? emalivati vessassa paperirullille? pieni amppeli ja jälkiruokakulhot ruukkuyrteille keittiön ikkunalla... Makkarissa tällaiset isot roikkuvat amppelit olisi ihanat yöpöydät molemmin puolin sänkyä!?

 

Yritin tehdä myös teille vähän ohjetta, kuinka amppeli solmitaan. Kannattaa kokeilla, mutta vasta sellaisessa elämäntilanteessa kun ihmisellä on aikaa, sillä amppeleiden solmiminen on koukuttavaa!

 

Lentopostia!

Tämän päivän kirpputoriluuhailuin paras saalis oli Suomen postin vanhat ja tukevat postipussit Katriinan kirppikseltä! Pusseissa on kuulema kuljetettu lentopostia, eli ties vaikka missä nämäkin sinivalko raidalliset pussit ovat lennelleet?

 

Hiekalla täytettynä niistä tulisi upeat rahijakkarat terassille, mutta en kyllä taida raaskia laittaa näin harvinaisia löytöjä taivasalle kulumaan... Pyykkipusseja me ei tarvita, kun meillä on se pyykkikuilu. Kierrätyslehdille tämä olisi hyvä, mutta aika pieni... Tyynyjä? no jaa, ne on jo vähän nähty, ja en kyllä ehkä raaskisi "tärvellä" näitä leikkaamalla tai ompelemalla.

 

Pussihyppely pusseja tietenkin tarvitaan aina (heh heh!), eli ehkä myös meillä on nyt viralliset sellaiset!?! :)