29.5.2014

Asuntomessut sisustajan silmin

 
 
 
 
 
 
 
 
Lapsesta asti olen unelmoinut että pääsisin sisustamaan asuntomessukohteen. Tänä kesänä unelma toteutuu Jyväskylän asuntomessuilla. Olen suunnittelijana kohteessa numero 6. jonka pääsisustajana on Asko.
Olen päässyt viimeisen kahdeksan kuukauden aikana näkemään ”sisältä päin” kuinka messuorganisaatio toimii ja kuinka alue käytännössä rakentuu.
 
Osa messukohteista rakennetaan oikeille ihmisille, tavallisille, erilaisille perheille, jotka muuttavat koteihinsa messujen jälkeen. He raivaavat, kaivavat, maalaavat ja viilaavat talojaan usein itse, kuten kuka tahansa rakentaja.
Osa kohteista rakennetaan myyntikohteiksi ja niiden tärkein tavoite on tulla myydyiksi messujen aikana, ennen tai jälkeen. Myyntikohteet sisustetaan kuvitteellisille asiakkaille.
Perheelle rakennettava koti sisustetaan sinne muuttavien ihmisten mieltymysten mukaan.
Kuten kaikissa sisustusprojekteissa, myös messusisustuksissa on joku budjetti jota sisustaja noudattaa.
Koska Suomen asuntomessut on kaupallinen tapahtuma, on messutapahtumassa epäsuorasti myynnissä myös paljon muuta kuin myyntikohteiksi rakennetut talot. Talotehtaat, rakennustarvikkeiden toimittajat, keittiöfirmat, sisustussuunnittelijat, taiteilijat, huonekalutehtaat, sisustusliikkeet, -merkit ja -brändit haluavat kaikki tulla huomatuiksi liki 200 000 messuvieraalle!

Jotkut tavarantoimittajat tarjoavat rakentajille merkittäviä alennuksia tai jopa ilmaisia tuotteita, ja rakentajilla (maksajilla!) on luonnollisestikin usein suuri kiinnostus tarttua näihin tilaisuuksiin.
Jokaisesta kohteesta maksetaan Suomen asuntomessuille sisustusmaksu, ja maksun maksaja saa näin suurimman sisustusnäkyvyyden kohteessa messujen aikana. Usein sisustusmaksun maksaa kohteen pääsisustaja tai sisustajat yhdessä.
 
Huonekalut ja irtosisustus messukohteisiin hoidetaan joko lainakalusteilla tai sitten kohteeseen muuttava perhe ostaa ne. Usein miten todellisuus on jotain tältä väliltä: asukas ostaa kalusteista ja sisustuksesta osan, osa on lainassa ja viedään pois messujen jälkeen.
 
 
Sisustajalle messusisustamiseen tuo haastetta eri yhteistyökumppaneiden kaitseminen ja haaliminen. Jollakin on vain yksi sisustusyhteistyökumppani, jonka valikoimista koko sisustus on kasattava. Toisella ei ole yhtään yhteistyökumppania ja silloin kaikki on ostettava itse(/ rakentaja/ talofirma). Kolmas sisustaja puolestaan taiteilee useiden eri yhteistyökumppaneiden kanssa ja pohtii kuinka heidän tuotteistaan kasataan asiakasta miellyttävä kokonaisuus, joka myisi myös sisustajan omaa ammattitaitoa!? Messusisustaminen on ennen kaikkea yhteistyötä, jossa hyvät yhteistyökumppanit ovat erittäin tärkeässä roolissa!
 
Asuntomessuorganisaatio on pitkällä kokemuksella hioutunut kovaksi ja ammattitaitoiseksi koneistoksi, joka pitää ainakin sisustajista hyvää huolta. Päivämäärät, palaveriajat ja huomioitavat asiat tippuvat sähköpostiin kuin rasvattu salama. Homma rullaa niin rutinoituneesti, että noviisi messusisustajankin on helppo pysyä kärryillä.
Pientä epäselvyyttä olen kuitenkin huomannut tiedottamiseen liittyvissä ohjeissa. Koska sosiaalinen media on varmasti taas vuodessa mennyt niin paljon eteenpäin ja yleistynyt, on ainakin minulle jäänyt vähän epäselväksi rikonko nyt messujen sääntöjä, kun julkaisen täällä blogissa kuvia kohteesta ennen messujen alkua? Varulta laitan vain tällaisia tarkkaan rajattuja fiiliskuvia, miljöökuvia laitan sitten myöhemmin! J

25.5.2014

Kierrätysmateriaaleista rakennetut mallipihat

 
 
 
 
 
 
 
 
Mustankorkean Omapiha valmistui viimeviikolla.
Keskelle pihaa rakennettu mallipiha esittelee Omapihalla myytäviä tuotteita; erilaisia hakkeita, kiviä, hiekkoja ja multaa. Mallipiha antaa ideoita erilaisten maa-ainesten käyttöön, sekä rohkaisee ihmisiä hyödyntämään pihanrakennuksessa myös roskia! Materiaali on kerätty ihmisten kaatopaikalle hylkäämistä tavaroista ja jätteistä.
 
 
Mallipihalla on kolme "lokeroa" ja jokaiselle niistä on oma kantavaa teemaa: TYÖ, HUPI ja HUILI.
 
HUILAAMISEEN kannustaa pihakylpylä, helppohoitoiset betonirenkaaseen istutetut risupuut ja mukulakivipiha, jonka sekaan on istutettu matalaa kivikkokasvia. Kauniisti punaisena hehkuvan puuhakkeen sekaan on upotettu luonnonkivi polku, jota ei tarvitse huoltaa tai kitkeä. Ruostuneeseen raudoitusverkkoon kasvaa aikanaan köynnöskasvi. Istuskeluryhmän alla oleva turvahiekka on pehmeä kuin nurmikko, mutta sitäkään ei tarvitse hoitaa!
 
HUPAISA leikkimökki on kasattu kuormalavoista ja maalaamalla se muuttuu kätevästi vaikkapa prinsessalinnaksi tai merirosvon lautaksi!? Hiekkalaatikko hiekka on hienoa ja alta kosteaa, eli siitä tulee parhaat kakut! Turvahiekan päälle on mukulakivillä rajattu pieni nuotiopaikka. Nurmikon siemenet on istutettu nurmikkomultaan.
 
TYÖ on puutarhassa se hommaa, josta palkka maksetaan pottuina!?
Vanhan tiskipöydän ympärille on rakennettu ulkotyöpiste. Istutuslaatikoiksi ja -astioiksi kelpaa lähes mikä tahansa tarpeeksi iso ja vettä läpäisevä astia. Emali ja valurautakattiloiden pohjaan porattiin reijät liikaveden poistumista varten. Trikooamppeleissa roikkuu yrttejä ja koristebataatti on istutettu vanhaan puulaatikkoon.
Kalliomurske on pohjamaaksi tarkoitettua tiukaksi tamppautuvaa maata, jonka päälle voi helposti rakentaa vaikkapa puisen "sisämaa laiturin", jonka päällä tiskipöytä on. Erilaisilla "laitureilla" on helppo jakaa ja rytmittää liian avaraa pihaa, sekä tehdä kulkureittejä haluttuun paikkaan.
Vanhoista ikkunalaseista tehtiin tuulensuoja ja kasvihuonetta muistuttava katos kuormalavan ja lavakauluksen päälle.
 
 
Mallipihojen pohjana on perkolapuista ja kahdesta L-seinästä koostuva rakennelma, joka jakaa avarallekin pihalle ainakin kolme erilaista maisemaa. Oman kokemukseni mukaan pihanrakennuksessa on usein ongelmana se että maisemaa on vaikea jakaa ja näkösuojaa vaikea saada avarille pihoille.
 
Pienillä rivitalopihoilla puolestaan voisi pinta-alan reilusti jakaa erillisiin reunustettuihin maalaareihin, jotka estävät erilaisia maa-aineksia sekoittumasta toisiinsa.
 
 
Tämä Mustankorkean Omapiha on ollut minulle tämän kevään mielenkiintoisin, haastavin, vaikein ja innostavin työprojekti! Suunnitelmat ovat eläneet, muuttuneet ja paukkunet. Kierrätysmateriaali on ihastuttanut ja vihastuttanut. Mutta nyt tiedän että paras onnistumisen ilo tulee siitä kun pystyy luomaan roskasta (/tyhjästä!) jotain oivaltavaa ja kaunista!
 
Mahtavaa on myös se että vaikka tämä projekti tulikin jo minun osalta valmiiksi, niin jatkoa seuraa! Mustankorkea rakentaa myös tämän kesän asuntomessuille mallipihan kierrätysteemalla, ja minulla on ilo ja kunnia olla myös sen pihan suunnittelijana! :)

24.5.2014

Köyhän (ja onnekkaan) naisen Beni Ourain

 
 
 
Jestas kuinka minua lykästi viime viikonloppuna Keskisuomalaisen pihakirpparilla! Juuri kun olin mallaillut aitoja marokkolaisia sisustustavaroita kuola poskella kotiini, törmäsin tällaiseen köyhän naisen Beni Ourain mattoon.
 
Myyjä halusi matosta kympin ja minä maksoin käsi ojossa, sillä tuntematon kilpasisar jo urkki olkani yli ja harkitsi selvästi huutokauppakilpasille ryhtymistä. 
 
Jos oikein hyvin sattui, niin tämä "Beni" saattaa olla ihan paikallista suomalaista käsityötä?! Trendikäs salmiakkikuvio, pehmeä valkoinen nukka ja kauniit ruskeansävyt kilpailevat joka tapauksessa aidon Beni Ourain maton kanssa?!
 
 

18.5.2014

Kesä?

 
 
 
 
Mittarissa +23c!
 
Weberin Grill&Food kirjan voi hakea ilmaiseksi Weberin grillituotteita myyvältä jälleenmyyjältä. Kirjan kuvat ja reseptit on toteutettu niin herkullisen näköisesti, että kannattaa varautua myös grillin hankkimiseen, jos sellaista ei vielä ole!?
 
Onko noissa kukissa muuten teidän mielestä jotain epäilyttävää? ;)  

16.5.2014

Päivä kaatopaikalla

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Tänään oli elämäni erilaisin työpäivä. Aamulla varhain vedin villahousut ja turvakengät jalkaan ja suuntasin Mustankorkealle, Jyväskylän kaatopaikalle.
 
Henkilökunnan valvonnassa ja avustuksella lähdin kipuamaan ensin jättimäisen puujätekasan päälle. Seuraavaksi autoilimme toiselle laidalle suurta jätteenkäsittelylaitosta ja pääsin tutustumaan lajitteluhalliin, metallijätteen kierrätykseen, puutarhajätteeseen ja kyllästetyn puun pinkkaan.
Kaikelle jätteelle oli oma läjänsä, oma paikka ja oma määränpää. Liki 70% Mustankorkealle tulevasta jätteestä hyödynnetään tai jatkokäsitellään. Vuosittain kaatopaikalle päätyy noin 200 000 tonnia jätettä.
 
Suurin osa jätteistä oli todellakin jätettä, mutta minä etsin seasta helmiä, huomiotta jääneitä aarteita tai katsojan silmissä kauniiksi muuttavia esineitä! Vanhaa lautaa, sammaloitunutta oksaa, emalipataa tai ruosteista rautaa...
 
 
 
Kaatopaikan yhteyteen on avattu tänä keväänä Omapiha -myymälä, joka myy pihan perustamiseen tarvittavia maa-aineita; multaa, soraa, kivituhkaa, erilaisia hiekkoja, puuhakkeita ja kiviä. Omapihan yhteyteen rakennetaan parhaillaan mallipihoja jotka esittelee myytäviä tuotteita.
Olen suunnitellut mallipihat. Tänään olin paikanpäällä myös rakentamassa ja somistamassa tilaa.
 
Vettä tihuutti hiljalleen ja hyytävä tuuli veti ponihännän suoraksi. Ensimmäiset rukkaset menivät rikki jo ennen lounasta, mutta kivaa oli silti! Sain apumiehiksi nuoret kesäpojat jotka ajoivat isoja kauhakoneita ja "kippiautoja" taitavasti. Siistillä pinsettiotteella poika pyöritteli isot kaivonrenkaat sormeni osoittamaan paikkaan. Mallipihojen pohjien rakentamisen on käytetty kaupan tavaraa, mutta muuten pihat toteutetaan kokonaan Mustankorkean omista tuotteista.
 
Päivä kaatopaikalla oli silmiä avaava; jonnekin kaikki pois heitetty oikeasti päätyy! Lokkeja näin joitakin, mutta en yhtään hiirulaista tai rottalaista. Paha haju leijaili vain hetkittäin biojätepötköjen luona (en tiedä oliko pötköissä biojätettä, mutta luulisin...). Muuten kaatopaikan pureva tuuli oli ihan raikas.
 
Minun projektini kaatopaikalla ei tullut vielä valmiiksi. Uutta materiaalia kuskattiin solkenaan lajittelupihalle lisää. Tämä päivä oli taas yksi niistä mitä tahdon enemmän; jotain uutta, jotain mitä en olisi arvannut tekeväni?!
 
 
 

10.5.2014

Kukkakuivatin

 
 
 
Näin äitienpäivän aattona totean, että voi miten paljon meillä äideillä onkaan opittavaa lapsiltamme!
 
Eilen keskimmäinen innostui ajatuksesta että kukkia voi  myös kuivattaa. Kristallin kirkas ajatus ikuisesti kauniista kukista oli kai hänen päässään niin elävä, että mikään ei enää voinut mennä pieleen!
Itse yritin vähän laittaa reuna-aitoja idealle ja kerroin avoimesti että äiti ei tiedä yhtään miten niitä kukkia kuivatetaan, ja eikä luonnossa sitä paitsi ole vielä yhtään kukkaa. "-Ei haittaa, äiti kyllä me osataan, tästä tulee hienoo!"
 
Ja niinhän siitä tuli! Ihan turhaan yritin taas olla ilonpilaaja?! Samalla innolla ja itsevarmuudella kun osaisi taas vaikka maanantaina töissä kohdata uudet asiakkaat!?
 
Mukavaa äitienpäivää kaikille äideille ja sellaisiksi aikoville!

3.5.2014

Siis mitä mää nyt taas?

 
Siis mitä mää nyt taas menin ostamaan? Tällaisen kartan jollaisia kotona on jo kaksi ennestään!
 
Mutta ystäväni A, T ja M voivat kyllä todistaa (puhelimensa muistihistorian selattuaan), että yritin kovasti vain olla jalo ja ystävällinen; soittelin potentiaalisille "karttaihmisille" että josko HE haluaisivat ostaa vanhan kartan?!? Mutta koska kukaan ei vastannut puhelimeen heti, ostin tämän Etelä-Amerikan kangaskartan itselleni.
 
Tarjolla olisi ollut myös pohjolan kartta, raamatun maat ja vielä joku kolmaskin tosi iso kartta. Hinnat oli 5-8€. Tämä kartta oli kooltaan pienin. En tiedä mitä kartalla teen, mutta ei tällaisia aarteita vaan voi jättää kirpparille!?
 
Ehkä joskus stailaan jonkun valkoseinäisen kodin tällä hetkessä elävän oloiseksi? Tai lainaan tätä jollekin johonkin? Myös näyteikkunassa tällaisen vanhan kartan ympärille saisi ideoitua monta eri teemaa?   
 
Ai niin! Kolme karttaa jäi vielä minun lähdettyä odottelemaan ostajaa!? Eli jos kuulolla on lisää potentiaalisia "karttaihmisiä" niin osoite on Kirrinkuja 1, Palokka, Kirpputori Silinteri
 

1.5.2014

MADesign mallailua

 
 
 
 
 
Työkuvioissa olemme touhunneet tänne Jyväskylään omaa sisustamisen Showroomia ja voih, siitä pitäisi kertoa teillekin vaikka mitä! :) Mutta rynnätään nyt ilman alkupuheita suoraan asian ytimeen, eli ensimmäiseen yhteistyökumppaniimme MADesign.iin!
 
Meillä on työhuoneella ihania MADesign tuotteita ja noin kaksi tuntia sitten tajusin että paras tapa viettää vapunpäivää (täällä on järkyttävän kylmä sää) on vähän mallailla näitä upeita ja rouheita tavaroita myös kotiin!
Vinkeä ja sopivasti hullunkurinen yhdistelmä syntyi kun omat tavarat sekoittui marokkolaisiin käsityötuotteisiin! 
 
 
Berber-matto on marokkolaista käsityötä ja tällähetkellä jokaisen sisustusfriikin toivelistalla?!

Ruskeat Khlifi-rahit on pehmeää nahkaa ja MADesign verkkokaupan sivuilla on kerrottu kuinka vastuullisesti rahin kulttajahinta jakautuu!
 
Upeat tarjotinlautaset nostin valokirjainten päälle ja sinne se sulautuivat kuin uuteen kotimaahansa?! Yksilölliset tarjottimet ovat aitoja marokkolaisia vintagetavaroita.
 
Myös kullanvärinen tehdasvalaisin on vanha, mutta uudistettu taidokkaasti. Valaisimesta löytyy kolme kutkuttavaa väriä ja voin kuulkaa sanoa että ne kaikki on ihan karmivan ihania!
 
 
 
Tämän illan ihailen tätä sisustusta (ja varoitan jatkuvasti lapsia turmelemasta tavaroita.. huoh) ja huomenna aamulla käärin tavarat taas takaisin autoon ja sisustan niillä seuraavaksi jonkun muun paikan ;)

Ai mitä jään kaipaamaan eniten? No vaikea valinta, ehkä tuota lamppua ja tarjotinta... tai sitten sopivasti nojatuoleihin sointuvia raheja.
Mutta tällainen sisustaminen on kyllä mukavaa; saa kerralla kotiin jonkun tietyn stailin, mutta ei kuitenkaan tarvitse maksaa mitään, ja eikä ehdi kyllästyä kun tavarat pyörivät nurkissa vain päivän! ...Työni parhaita puolia, työn juhlan kunniaksi! :)