29.6.2013
Lomahurmos!?
Millainen on täydellinen loma? Minä olen kai jonkun asteen masokisti, sillä taas huomaan että minun täydellinen loma sisältää hikeä, multaa ja kivien kantamista! Tänä kesänä piti ottaa pihahommien osalta ihan iisisti, mutta en millään malta olla tekemättä, kun kaikkea tulee mieleen siinä "rauhassa istuskellessa ja maisemaa ihaillessa...? "
Isäkärpänen on helppo houkutella mukaan. Hän kaivoi taas ensimmäisenä esille mittanauhan ja vatupassin, kun minä taas kannan pistoksissani kiviä eestaas että tulisi äkki valmista.
Tämä uusi alue on nurmikon päälle tehty istutusalue, joka rajataan EkoCenter Raksalta löytyneillä isoilla piennarkivillä. Piennarkivien alle tulee lituskat nurmikonreunakivet, jotta ruohonleikkuu onnistuu paremmin! (nuo karvaiset nilkat kuvassa ei ole minun! :))
Ensin koko alue peitettiin mustalla suodatinkankaalla. Sitten sommittelin kankaan päälle eurolaatoista pienen "huilauspaikan" ja kapean polun sinne. Luonnonkiviä meidän tontilla piisaa, eli niitä kannoin huilauspaikan reunoille, ja kunnon keon vielä keskelle istutusaluetta.
Viherlandiasta haettiin kasveja: yksi Purppuraheisiangervo, neljä Lamohietakirsikkaa ja kaksi Keijuangervoa (korjatkaa jos nimet meni väärin! Olen vielä aika alussa näiden kasvien kanssa, enkä nyt jaksanut lähteä etsimään sitä kuittia jossa nimet lukee!) Laakahavut minulla oli jo valmiina.
Kasveille leikkasin reijät suodatinkankaaseen ja istutin ne sinne. (Musta suodatinkangas loppui kesken ja yhdessä kuvassa näkyy kivien alla vähän valkoista suodatinkangasta).
Huomenna pitää hakea vielä lisää Viherlandiasta tuota puuhaketta, jotta musta kangas menee piiloon siksi aikaa ennen kuin kasvit kasvaa ja leviää ja täyttää koko alueen.
Tuo vihreä betonimalja on edellisen asukkaan jättämä ja tosi kaunis! Se on myös muisto siitä miten ruman värinen meidän talo oli ennen!? Betonimaljaan en taida laittaa mitään, paitsi jäitä ja skumppapullon korkeintaan! ;)
26.6.2013
Juhannustuunaus
Ei edes juhannusaattoa ilman projektia! Äidilläni on mökillä aina päällä sama kinuaminen; "tehdään jotain uutta, sisusta mun kaa!" Juhannusaattona järkkäiltiin eteisen nurkka kesäkuntoon!
Pukupussin toin tullessani "isoon kaaapunkin kirpparilta" ja loput tongittiin varastoista ja liitereistä...
Pienellä etsimisellä ja vielä pienemmällä rahalla saatiin eteiseen (ja äidin naamalle) raikas ja iloisempi ilme!
25.6.2013
Vekotin
"Vekotin, 5€" luki hintalapussa. Aika kallis, noin niinkuin minun maailmassa.
Koska en ollut aiemmin nähnyt moista vekotinta, en ollut edes osannut ajatella että tokihan nyt tällainen kuuluu joka taloudessa olla!? ;)
Liikkuva "pallon pudottaja" ja normaalia pienempi (ja sievempi) pallokoko teki minuun suuren vaikutuksen, ja niin minusta tuli uusi onnellinen omistaja tuolle vekottimelle.
(Samalla sain vielä hyvän syyn kurvata kotiin jäätelökaupan kautta!)
Toinen hyvä löytö samalta Äänekosken kirpparilta oli iso teräksinen teollisuuskannu. Kunnon mehukannua olen puolestaan etsinyt ja haeskellut jo kauan. Nyt löytyi hyvä!
19.6.2013
Vilpolan vasen nurkka
Vilpolan pitkällä penkillä on kaksi uutta nahkatyynyä. Ne on jonkun vanhan sohvan selkänojat. Pinta on ihanasti kulunut ja väri täydellinen; oranssiin vivahtava konjakki?!
Vilpolan kiinteä penkki on sen verran pitkä ja kapea, että mikään valmispatja ei siihen sovi. Määrämittaista superlonpatjaa en ole raaskinut vieläkään ostaa. Tällä hetkellä penkin pehmukkeena on plkästään vanha seeprantalja.
Nuo pienet nahkaiset "hatturasiat" on niin pieniä että niihin ei mikään hattu mahdu! Mitähän niissä on aikoinaan säilytetty?
Vuoden -77 keltaisessa almanakassa ei ole yhtään merkintää; eli se lienee ollut hiljainen vuosi...? Meidänkin porukoilla on ollut sutinat jo edellisenä kesänä...
Nurkassa olevaan lasipurkkiin on kertynyt vain muutama viinipullon korkki. Pakko varmaan vähän tsempata siinä, keräilijäluonne kun olen! ;D
18.6.2013
Kiitos ...kaikesta!
Tänä aamuna onnistuin yllättämään itseni aivan totaalisesti!
Kuopus kumpumahainen mutisi aamulla ensimmäisenä peittonsa alta että "milloin se meidän kesäloma oikein alkaa?" "No vielä kolme päivää... mutta pidetäänkö tänään kotipäivä?!" sanoin minä.
Niin me sitten jäätiin tyttöjen kanssa kotiin ja minä vein aamukahvit, tietokoneen, kalenterin ja puhelimen vilpolaan, pihan perälle ja pystytin tänne kotitoimiston!
Toden sanoakseni työteho on ollut vain puolikasta, sillä jatkuvasti pitää katsoa/kuunnella/antaa/pyyhkiä/puhaltaa tai sanoa jotain. Mutta toisaalta, olen saanut myös olla puoliteholla lasten kanssa, jotka ovat yleensä kaikki arkipäivät aamusta iltaan päiväkodissa.
Lapset on selvästi jo väsyneitä pitkään kevääseen, mutta meidän aikuisten työnantajia ei näyttäisi väsyttävän vielä ollenkaan!? Useasti olen miettinyt että on tämä elämä kyllä kaikkineen sellaista hullunmyllyä, että ei se ole mikään ihme että tähän lopulta kuolee.
Tänään saatiin kuitenkin taas vähän lisäaikaa, sillä ollaan ehditty myös herkutella, hoitaa kauneutta ja nauraa; siinä on nimittäin kolme hyvää reseptiä pitkään elämään!? ;)
Samassa postauksessa kiitän ihanaa ja iloista Annikaa, joka piti viikonloppuna aivan mahtavan kesätapahtuman ihanassa miljöössä Vihreässä talossa! Päivä oli täynnä yllätyksiä, ihania uusia ja vanhoja tuttuja, hyvää ruokaa ja juomaa, sekä roppa kaupalla hyvää mieltä! Minä onneton tyhmäpää en ottanut mukaan kameraa, mutta käykää katsomassa kuvia tapahtumasta vaikka Pinjan, Marian, Katjan, Johannan tai Saijan blogeista!
Kiitos vielä kaikille, en olisi ikinä uskonut pääseväni tällaiseen joukkoon! Olette ihania kaikki! <3
16.6.2013
Valoa ja varjoa
Päivän ähellys on suoritettu! Aika monta kertaa piti siirtää tikkaita ja pyörittää silmukkaruuvia, että sain Ikean kolmion muotoisen Dyning- aurinkokatoksen mahtumaan terassilautojen ja perkolapuiden väliin. Ratkaiseva oivallus tapahtui juuri luovuttamisen hetken lähetessä. Tajusin vetäistä ronskisti yhden kulman kohti lattiaa! Näin varjo asettui paikoilleen ja nyt se todellakin suojaa auringolta (myös sellaiselta sivuliirrossa paistavalta...).
Varjon alta pujotin kesävaloiksi supertrendikkäät Konstsmiden sirkusvalot. Tulisi jo ilta ja pimeää, tai sitten kirkas aamu ja valoisaa, että näkisin miten nämä minun viritykset todella toimii!
12.6.2013
Minttunamut
11.6.2013
Diagnoosi: pitkittynyt fanitus
Kun itse aloitin bloggaamisen neljä vuotta sitten, saatoin helposti sanoa että "seuraan kaikkia suomalaisia sisustusblogeja!" Tänä päivänä tuskin kukaan voi olla niin paljon netissä että voisi seurata kaikkia sisustusblogeja?! Blogien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti ja hyviä blogeja on paljon.
Yksi blogi on kuitenkin minun silmissäni aina ylitse muiden. Se on blogi, joka sai myös minut aloittamaan oman blogini pitämisen. Blogi on idolini. Ihailen ja ihmettelen blogin juttuja, mutta tunnen myös suurta sielunsisaruutta ja yhteenkuuluvutta, niin ideologian kuin asenteidenkin puolesta.
Bloggaaminen on vienyt minua moniin uusiin tilanteisiin ja olen tutustunut moniin mukaviin tyyppeihin (tämä ei siis ole vain yksinäisten nörttien koodailua :D). Olen päässyt tutustumaan myös idoliblogini pitäjään. Uskoisin että näiden kuvien myötä aika monet teistä jo tietävät kenestä on kysymys!? Diagnoosi sisustusmanian Maria avasi minulle viikonloppuna ihanan kotinsa (ja asuntovaununsa) oven ja pääsin näkemään miltä fanikoti oikeasti näyttää.
Ja hienolta se näytti! Voin vain ihailla Marian taitoa yhdistellä "tunkkaisia" värejä raikkaiksi kokonaisuuksiksi, ja pettämätöntä "romusilmää" joka löytää helmen toisensa jälkeen. Pienellä budjetilla ja suurella idealla toteutettu koti oli todellakin ihailun arvoinen, viihtyisä ja persoonallinen!
Mutta arvatkaapa mitä sitten? Vierailun lopuksi lastasimme autotallista kyytiin ison kasan ihanaa vanhaa tavaraa. Tavarat tulevat myyntiin Sisustuskärpäsen Kioskille! No niinpä, arvatkaa olenko innoissani järkkäilemässä nyt kioskia taas uuteen uskoon! Tavaroihin ei saisi rakastua, mutta jos ne tulevat sisustusmaanikon autotallista on vastalääkkeet aika vähissä...
7.6.2013
Ryijyssä on karvoja
...ja raanu on sileä. Minä ainakin sotken nämä kaksi. Raanuja olen haalinut jo vuosia, mutta nyt minulla on myös ryijy!
Kävin tänään Kankitien kirpparilla ja ostin kilokaupalla kirkkaita T-paitoja sekä tämän söpöläisen. Tämä neljän euron ryijy ei ole kuitenkaan ensimmäinen ryijyostos. Ostin tässä taannoin myös yhden oranssipunaisen, hehkuvan ja komean yksilön, mutta se oli jotenkin liian "pramea" minun makuuni.
Tämä ryijy on symppis ja värit just nappiin! Seinillä ei ole enää tilaa, mutta tyhjää lattiaa ja pari tyynyistä vapaata tuolia vielä löytyy! Onko muuten jollain tietoa/kokemusta kestääkö tällainen ryijy ihan oikeasti myös mattona?
3.6.2013
Neonväriset muovilöydöt
Ostin ihan itselleni kirpparilta nostalgisia neonvärisiä muovikirjaimia. Lasten nukkumahuoneen mustalle seinälle niistä voisi koota jonkun nasevan lauseen, vaikka: NYT KOISAAN tai EI OLE VIELÄ AAMU!
Ihan en ehtinyt itse katsella mitä kirjaimia pussista löytyy, kun lapset jo keksivät kirjaimille käyttöä; U-n voi työntää barbin päähän ja monesta C-stä voi tehdä ketjun... Joo, on varmasti todella kehittävä leikki, mutta hei, äkkiä kirjaimet purkkiin ja kansi kiinni! Sieluni silmissä ehdin jo nähdä kuinka konsonantit ja vokaalit huutelevat toisiaan, pelkiksi äänteiksi tai korkeintaan tavuiksi hajaantuneena ympäri taloa. Kumpi on tärkeämpää, lapsen luovuus ja oivallus, vai äidin hermot ja mielenterveys? Tällä kertaa valitsin jälkimmäisen...
Samaa sitkeää muovia on myös pieni pinkki leipäkori, joka löytyi samalla reissulla.
1.6.2013
Kutsu puutarhuri kotiisi!
Tiedättekö te ”laitasuomalaiset” Viherlandian? Täällä Keski-Suomessa Viherlandian tietää jokainen. Se on Suomen monipuolisin puutarhakeskus, jonka Tahvosen puutarhasuku on perustanut kolmekymmentä vuotta sitten. Yritys myy ja kasvattaa kotimaisia kasveja.
Minä olen ollut työni puolesta mukana uudistamassa Viherlandian myymälän visuaalista ilmettä jo jonkun aikaa, ja nyt minulla oli ilo päästä testaamaan heidän uusi ”Kutsu puutarhuri kotiisi”-palvelu!
Kutsu puutarhuri kotiisi -palvelu on perinteistä puutarhasuunnitelmaa kevyempi versio, ja voi keskittyä myös suoraan käytännön tekemiseen suunnitelmien sijaan.
Minulle tällainen suoraviivainen toiminta, jossa faktat ja ideat isketään puutarhapöytääni ilman sen kummempia vatulointeja sopii hyvin! Sitä paitsi minun ”pihaongelmani” keskittyy tänä kesänä etupihan istutuslaarin ympärille, eli en edes kaipaa tässä vaiheessa mitään sen suurempaa suunnitelmaa.
”-Tuohon korkee, tuohon korkee, tuohon matala ja tähän roikkuva… Tässä vois olla seppelvarpu ja tässä taas riippaomenapuu tai viinikärhö ritilikössä…?” Kun puutarhuri oli rajannut kuulemansa ja näkemänsä perusteella sopivat kasvit kuuteen, oli siitä jo helppo valita ne mitä istutuslaariin haluan.
Ihmettelin vain jälkikäteen että miten se puutarhuri melkein heti tiesi mistä tykkään? Mutta muistin että hänen työ ja ammattitaito on juuri se; löytää oikeille ihmisille, oikeanlaiset kasvit, oikeanlaiseen pihaan, oikeanlaisella budjetilla!
Puutarhurin tunnin vierailu maksaa 90€ ja seuraavat tunnit 50€. Ainakin itselleni jäi sellainen tunne että hinta on halpa. Minulla olisi itseltäni mennyt aika monta tuntia googlaillessa, jotta olisin osannut ottaa huomioon kaikki ne asiat mitkä puutarhuri kertoi vartissa. Tunti on yllättävän pitkä aika, ja siinä ehti hyvin kurkistella myös takapihan tilannetta.
Nyt on suunnitelma valmis ja kohta istutetaan! Jännää!! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)