29.10.2010
Ai mikä puu?
Tässä jatkoa eiliselle postaukselle, jossa vaaleanpunaisen puun peittäminen MELKEIN samanvärisellä maalilla näytti vielä toivottomalta. Kun illalla asettelin tätä uutta PAREMPAA ideaa seinälle, oli hymy herkässä: Oliko rukouksiini sittenkin vastattu? (Ihan niin kuin Hänellä nyt ei olisi tärkeämpääkin tekemistä, kuin korjailla minun seinää...?!) Mutta siltä nyt vaan näytti, että maali upposi sittenkin aika hyvin vanhaan väriin. Puun latvuksia jäi näkyviin niin vähän, että ne näyttää IHAN OIKEASTIKIN vain varjoilta!
Uuden päivän valo ei sitten enää ollutkaan luomukselleni ihan yhtä suopea, mutta näin päivälläkin tuo alaosan runko on ainoa joka kavaltaa vanhan idean esille. Hyvä ajatus voisi olla, että maalaisin uuden värin pintaan vain tuon kartan leveydelle, katosta lattiaan. Sitten kun olen saanut sängyn kasaan ja muutenkin huoneen valmiiksi, esittelen kokonaisuuden teille ja saatte nähdä vieläkö kaivoin telan esille...
28.10.2010
Sisusta rennosti!?
No niin, tässä taas vähän näppylän aiheuttajaa niille särmäsisustajille, jotka haluavat tehdä tarkan suunnitelman ja pysyvät sitten siististi siinä... Meikäläisen maailmassa kun suunnitelmat on aina "jotain sinne päin..." ja toteutus "tästä tulikin tämmöinen..."
Kuvassa on siis vanhimman tytön huoneen seinä, jonne suunniteltiin ensin räväkän pinkki puu (tuo hailu vaaleanpunainen on huoneen vanhaa väritystä). Mutta kun se pinkki maali oli monta viikkoa ostamatta, eikä homma oikein edennyt, äiti saikin uuden PAREMMAN idean! Tässä ideassa puu pitääkin maalata kokonaan umpeen! Tuo seinän beessi maalipurkki nuoltiin tietenkin viimeistä pisaraa myöten tyhjiin jo silloin viikkoja sitten maalaushomman alussa... No, onneksi varastosta löytyi, kuin löytyikin MELKEIN saman väristä maalia! "-Hyvä tästä tulee!" ja eikun pensseli heilumaan... :)
(Näitä kuvia katsoessa kyllä vähän hävettää, enkä missään olosuhteissa toimisi näin jonkun muun kotia siustaessa! Mutta pakko on vaan tunnustaa, että vieläkin pidän toivoa yllä siitä, että tämä suttuilu kuivuessaan olisi edes sen verran välttävä, että ei tarvitsisi koko seinää lähteä uudestaan maalaamaan.)
Tuo levällään retkottava rautainen sohvasänky on sitten seuraava projekti. Siitä nimittäin hukkui ihan noin vaan kaikki ruuvit ja pultit, kun purimme sen hetkeksi pois remontin alta. Koko talo on pengottu, mutta ruuvit pysyy hukassa. En ole vielä päättänyt laitanko sen kasaan teipillä vai sinitarralla... ;)
23.10.2010
Kupit nurin
Katriinan kaupan ikkunassa on aivan mahtavia rakennelmia tällä idealla, mutta meidän keittiön pöydältä löytyy tällaiset vähän arkisemmat versiot. Kynttilänjalkoja voi muunnella lähes loputtomiin! Mieletön etu on myös se, että nämä sopii kuin luonnostaan aina myös kattaukseen. Jos tuntuu, että vähän keikkuu, litistä möntti sinitarraa lautasen pohjaan. Jos meinaat rakentaa oikein korkean tornin, kannattaa avuksi ottaa epoksia. Ihanan kotikutoista, tyylikästä ja yksilöllistä!
19.10.2010
Inkkarit ja länkkärit
Kirpparilta löytyi aika räyhän värinen paksu "rastatukka kansan" villaverho. Hetken pyörittelin kangasta käsissäni ja siitähän tuli kaksi hauskaa tyynyä! Minulle tulee näistä mieleen ihan intiaanien tiipiit, mutta isäkärpänen sanoi, että nämä on niitä "aitoja" Tripp-mehutetroja... :)
Ps. Länkkärit on noita sinisiä ukkoja ja inkkarit oransseja. Rautatietä rakentaa tietenkin länkkärit.
15.10.2010
Vaihtamalla paranee!
Tässä taannoin sain lahjaksi Marimekon Keisarinna-kassin tämän blogin ylläpitämisestä. Hetken päästä eräs kaverini sai puolestaan liikelahjana Globe Hopen patakintaat. No, minä en ole oikein sellainen marikassi tyyppi, eikä se kaverini liioin taida olla tällaisten rouheiden rukkasten tyyppi... joten me teimme vaihtarit! Hän lähti eilen meiltä iloisesti Keisarinna olalla keikkuen ja minä taas ripustin nämä rukkaset koukkuun tyytyväisyydestä myhäillen.
Näitä "vaihtajaisia" järjestetään lasten kerhoissa ja kouluissa aika ahkerasti (ainakin täällä meillä päin), mutta minä ehdotankin, että joulun jälkeen loppiaisena voitaisi pitää bloggaajien kesken aikuisten joululahjojen vaihtajaiset!? Tämä olisi kierrätystä parhaimmillaan ja ken haluaa, pääsisi vaivattomasti eroon niistä ei niin nappiin osuneista lahjoista. Samalla voisi saada tilalle jotain tosi uleeta ja enemmän itseä miellyttävää! Ja ne jotka ei malta odotella loppiaiseen, voisi herätellä taas henkiin tämän blogin, jonka toiminta-ajatus on aivan loistava, mutta itse toiminta vain aika hiljaista...
12.10.2010
Ihana takapuoli!
Eilen löytyi kirpparilta tällainen tuoli, jota katselin monelta kantilta, ennen kuin päätin ottaa sen mukaan. Hintaa oli vain kolme euroa, mutta väri... se on juuri se, mistä olen aina sanonut että "ei koskaan!" Koko muisti-ikäni on kesto-öllökkini ollut juuri tämä sinapinväri. Mutta niin vain kävi, että mukaan se lähti. Ja kun nyt tarkemmin katselen ympärilleni täällä kotona, on tänne alkanut pesiytymään jo muitakin saman väriperheen värejä! Kuinka ihmeessä tässä on taas näin käynyt?! Vaikka jo vähän siedänkin tätä väriä, niin ei kai se vaan ole tulossa lempivärikseni?!? Apua!
En vielä tiedä minne tuolin sijoitan, mutta jonnekin missä se saa olla takapuoli näkyvissä, sillä se on ehdottomasti tuolin paras puoli!
10.10.2010
Piilota imuri-kisan voittaja!
Aivan ihania ja hauskoja ideoita! Täytyy taas vain todeta, että joukossa on voimaa! Ideariihi oli todella hyvä ja toinen toistaan parempia ideoita putkahteli päivän valoon, meistä luovista arjen ahertajista! Moni muukin imurin tanssittaja oli törmännyt samaan pulmaan kuin minä, joten tässä parhaita paloja kaikkien käytettäväksi:
"jos ostaisi joonialaisen pylvään tai sitten doorilaisen, sellaisen puoli metriä korkean ja asettelisi imurin rennon lupsakkaan asentoon pylvään päälle."
*
"Oma paikka löytyi takkisyvennyksestä, jossa se ei oikeastaan vie lattiatilaa/tuki kulkuväylää."
*
"Kakkosimuriksi hankkisi sellaisen pitkävartisen rikkaimurin, jota voisi säilyttää vaikka jonkin oven takana."
*
"Verhon taakse. En kyllä itse laittaisi."
*
"imurin uudet vaatteet" tyylinen ratkaisu, maalia niskaan ja siitähän tulisi vaikka loistava vaaleanpunainen norsu kärsineen päivineen tai pitkähäntäinen hiiri... Tai voihan ne uudet vaatteet ommella tai neuloakin.. joku makkarankuorityylinen kokopuku pysyisi varmaan imurin ylläkin.."
*
"Osta katseen kestävä imuri.."
*
"jos joku ihmettelee miksi imuri on jäänyt esille, toteat vain ettei ole, se on sen paikka. Piste."
*
"tee imurille oma selkeä paikka. "Säiliö-osalle" hylly (esim. IKEAn LACK- hylly 26*30), jonka yläpuolelle letkulle iso koukku (esim. IKEAn PORTIS- tai VIPPA koukku) ja vielä kyltti roikkumaan, jossa lukee IMURI"
Nämä kaikki oli oikein hyviä! Ja lisää hyviä löytyy, kun lukee kaikki kommentit täältä. Nyt on kuitenkin aika julkaista voittaja. Voittajan kommentissa on mielestäni juuri oikeaa asennetta ja hullua luovuutta! Se nousi minun ehdottomaksi suosikikseni myös sanavalintojen puolesta. Siinä on juuri sopivasti eleetöntä tyylikkyyttä ja ekologista ajatusta:
- Marissa sanoi...
- Kysy imurilta, missä haluaisi asua? Sen jälkeen tee jonkinnäköinen kaunis seinätaulu "Mun koti on tässä" ja anna sen sitten asua haluamassaan paikassa? Oma imurini haluaa asua yksin kaapissa lähellä keittiötä ja eteistä, ihan erakko. Teillä selkeästi sosiaalisempi tapaus? Itse en näe ideaa ostaa uutta imuria "muka kauniimpaa", jos edellinenkin täysin toimiva ja käyttökelpoinen. Sotii omaa ideologiaa vastaan
Onnea Marissa! Laita minulle yhteystietosi ja haluamasi tyynyn nimi osoitteeseen hhlehto (ät) gmail.com
niin postitan palkintosi.
Lohdutuspalkinto jaettiin arpomalla, ja tällä kertaa arpa suosi AnneLina! Laita myös sinä osoitteesi minulle. Kun Marissa on valinnut palkintonsa, on AnneLinan vuoro valita oma palkinto kahdesta jäljelle jäävästä tyynystä. Kiitos vielä kaikille osallistuneille!
3.10.2010
1.10.2010
Piilota imuri-kisa
Edellisen postauksen seinänsiirtosuunnitelmissa tuli eteen vielä yksi mutta. Minne imuri? Imurikaappi on nyt nimittäin vaarassa jäädä lekan alle, eikä toista sopivan kokoista kaappia ole ihan lähellä...
Muutenkin olen aina miettinyt, että imuroinnin kamalin osuus on imurin kaapista kaivaminen. Jos imuri olisi aina esillä, siihen olisi helpompi tarttua vähän niinkuin ohimennenkin!?
Julistan siis kilpailun, jossa on tarkoitus palkita parhaimman idean tarjonnut. Kuinka imurin voisi naamioida olemaan esillä ihan jatkuvasti? Missä se on niin, että sen saa käyttövalmiiksi ilman kirosanoja? Tai kuinka imurista saisi osan "rentoa ja arkista " sisustusta?
Parhaimman idean heittänyt saa valita palkinnon näistä Sisustuskärpäsen tyynyistä, jotka on tehty kierrätysmateriaaleista.
Kun voittaja on valinnut palkintonsa, arvon vielä kaikkien kommentoineiden kesken toisen tyynyn!
Muistakaa, että joulukin taas lähestyy, ja nämä kierrätykseen tottuneet tyynyt on myös loistava lahja suomalaista käsityötä, yksilöllisyyttä ja ekologisuutta arvostavalle ystävälle! Osallistukaa ja antakaa villienkin ideoiden tulla päivänvaloon! Kilpailu loppuu, kun kommentteja on tarpeeksi. ;) Lykkyä tykö!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)