30.9.2011

Betoniperhoset











Kaupasta en henno juuri ikinä ostaa mitään normaalilla hinnalla. Kodin Ykkösen Yllätyspäiviltä löysin -70%-pöydästä aivan ihania perhosia! (1,50€/kpl kork. n.17 cm). Ostin kolme, ja nyt olen kierrelleyt ympäri taloa, mallaillen hyönteisiä vähän joka seinälle. Perhosissa miellyttää juuri tuo raavaan betonin ja hennon aiheen yhdistäminen. Kesällä minun piti valaa betonista vaikka mitä, mutta edes sitä ensimmäistä kokeilua en saanut tehtyä...

 

Jos sortuisin maalaamaan perhoset, voisi väriyhdistelmillä leikitellä sielunsa kyllyydestä! Asettelisinko ne riviin vai jonoon? Vai naulaisinko ne liihottelemaan villisti ja epäsymmetriseti katonrajaan? Perehosista tulisi niin ihanat naulakkomerkit! Kiiltävän mustana ne edustaisi tyylikkäästi valkoisella seinällä (tämä värikokeilu ei onnistunut kuvankäsittelyohjelmalla...). Kestääköhän nämä roiskevettä kylppärissä? Tai olisi ihana, jos tällaiset perhoset vartioisi ulko-ovella?

 

Tähän pohdintaan äitini sanoisi taas että "mitä sinä muilta kyselet, kun kuitenkin teet juuri niin kuin mielesi tekee!" No niin,  mutta täällä kai onkin enemmän kyse meidän harrastajien seuraelämästä!? :)

Ja hei, mielipiteitä otetaan silti oikein mielellään vastaan! :)

 

26.9.2011

Pari perätöntä lupausta...











En enää koskaan, ikinä,  milloinkaan mene kaatelemaan seiniä huoneiden välistä ihan vain hetken mielijohteesta. Kun hommia ja projekteja tuppaa muutenkin roikkumaan vähän joka nurkalla, saattaa tällaiset hetkessä keksityt "pikku jutut?" jäädä helposti keskeneräisiksi jopa useiksi kuukausiksi. HIL-JAL-LEEN ruokahuone kuitenkin edistyy ja nyt naputtelin jo tauluja seinälle! Jihuuu!

 

Taulujen juju ja idea piilee siinä, että taulurivistö jatkuu koko seinän mitan ja kaappaa mukaansa myös pienen ikkunan, joka on seinän toisessa päässä. Taulurivistö on vielä kesken, eikä sitä ikkunaa vielä näy näissä kuvissa. Mutta koska olen hötkyhousu, en malttanut odottaa että seinä valmistuu kokonaan. (Ja mistäs sen tietää, vaikka tämäkin jäisi taas kesken !? ;)

 

Pullaa sen sijaan voisin luvata leipoa useamminkin! Kuten kuvasta näkyy, ei tämä äiskä ole pahemmin pullia pyöritellyt. (Nämä on pullia!). Keittiöhommat on mennyt enemmänkin siihen lekan heilutteluun. Mutta kyllä nämäkin on vadilta suihin hävinnyt, harvinaista herkkua kun ovat... :)

24.9.2011

Ostaisiko asunnon?


...No nyt kannatta ainakin katsella! Tänään kolahti postilaatikkoon uusi Asuntomedia ja ainakin täällä jyvässeudulla päin kansi näyttää aika hienolta! :) Kannessa esitellään kolme Op-Kiinteistökeskuksen myytävää kohdetta,  "suuren maailman malliin". Persoonalliset myyntitekstit ja asuntojen tunnelmasta kertovat kuvat puhaltelevat uusia tuulia asuntokauppaan.


 


Mikään myytävistä kohteista ei ole meidän talo, mutta minä ideoin ja toteutin sivun! Lisää on tulossa, eli olkaahan tarkkana, jos näistä kohteista ei vielä mikään ole se teidän uusi koti!

23.9.2011

Töitä ja hommia









Nyt on ollut vientiä (yrittäjällä on aina joko liikaa, tai liian vähän vientiä...). Olen saanut työnalle monta mukavaa juttua ja tässä nurkassa on tullut istuskeltua aamusta iltaan. Työpisteeni on olohuoneen ja lastenhuoneen välissä, eli tässä saa(?) olla ihan keskeisellä paikalla, perheen parissa ;)

 

"Oikeiden" hommien välissä on tullut myös vähän sisustettua työnurkkaa. Tunkkainen vihreä seinä sai valkoista maalia, ja tein myös toiselle seinälle uuden taulun. Taulun nimi voisi olla vaikka: Ylös ja alas, sellaista se elämä on!? Taulun pohjan tein jo kesällä, ja se on kasattu puretun vaihtolavan laudoista. Seinää maalatessa vetäisin maalarinteipit myös taulun päälle ja telasin saman valkoisen värin taulun pintaan.

 

Hyllyn päällä vartioi leijona. Ja arvatkaa mitä, minusta tuntuu, että se ärisee ihan oikeasti, jos joskus eksyn liian pitkäksi aikaa surffailemaan työhön kuulumattomille sivuille!?

 

Tässä kuvia työnurkasta ennen (Apua, miten kehnoja kuvia näissä vanhoissa kirjoituksissa on. Olen ehkä sittenkin jo vähän kehittynyt kuvaamisessa! :))

 




 

18.9.2011

Sisustusmasennus









Pienten tyttöjen makkarissa on aivan kamala epäharmonia! No, toisaalta eipä siellä kyllä kukaan nukukaan, sillä kaikki haluavat nukkua isosiskon kanssa samassa huoneessa. Äidin silmiä kuitenkin kirvelee suunnattomasti tuo sisustuselementtien sekamelska, mikä pikkumakkarissa on päässyt valloilleen. Jotain pitäisi tehdä, mutta mitä?

 

Ohuen ohut toivonkipinä elää vielä noissa täkeissä. Niistä voisi ehkä jotenkin lähteä liikkelle!? Toisaalta, suuren suuri innostuksenjuurakko lähti myös kasvamaan ystäväni puheista. Hän nimittäin suunnitteli tekevänsä lastenhuoneesta puna-valko-ruskean mariannekarkin! Samaa ideaa en tietenkään viitsisi käyttää, mutta jotain muuta? Vaikka oranssi-musta-valkoista supersalmiakkia?! Rautasängytkin tekisi mieli maalata, vaikka vihreiksi? Kohta se kuitenkin jo kaduttaisi... pitäisikö olla tekemättä mitään.

 

15.9.2011

Piiiiiiitkä ilo







Ihmeen hyvin kestäneet nuo liljat maljakossa jo monta kuukautta! Nyt laitoin sekaan risuja, kun ulkona kaikki vihreät oksat olivat joko märkiä tai rumia. Jouluna liljojen sekaan voisi laittaa tuuheita katajanokia (veikkaan nimittäin, että nämä liljat ovat samassa loistossa yhä silloinkin ;)).

 

Nuo kolme aitoa krysanteemin kukkaa kannettiin sisälle hellästi, hiekkaisen nyrkin sisässä: Äitille!

12.9.2011

Ruusu



Illat pimenevät ja värit syvenevät. Puutarhat kuihtuvat, mutta laulu ja tanssi ei lopu! Pala rönsyileväksi päässyttä kesäkukintoa vangitaan sisälle. Mustalaishuivi hulmautetaan pöydälle ja avataan punaviini. Kutsutaan vieraita, poltetaan kynttilöitä, leivotaan ja tehdään ruokaa. Yö on ihanan pitkä ja jokainen ruusu saa kukkia juuri niin kuin haluaa!

11.9.2011

Kulman takana.









Kirjavat lippuset ja lappuset jääkaapin ovessa ärsyttävät. Toimenpiteet ovat silti olleet tähän asti aika minimaalisia, erilaisten infolappusten pois kitkemiseksi. Viime viikolla päivitin vähän talon järjestyssääntöjä. Ja kuinka ollakkaan, jopa lukutaidottomat ovat jättäneet jääkaapin oven nyt rauhaan!

 

Kulman takana kyllä tapahtuu! Siellä infotaan ja ilmoitellaan vanhaan malliin. Mutta hyvä näin, sillä nyt lappuset on pois maisemasta, joka avautuu keittiön ovelta.

 

Huomaatteko muuten, että mustan seinän takana tehdään taas vähän remppaa. Siellä on pystyssä kattoa kannattelevat tylpät, jotka kohta vaihdetaan lopullisiksi pilareiksi. Sinne uudistetaan ruokailutila!

7.9.2011

Naulankantaan!









Kotisisustaminen on haastava harrastus.  Se etenee tasolta toiselle. Vaikeusaste lisääntyy ja homma mutkistuu, kun peli etenee.

 

Intohurmiossa seinään hakattu naula on osattava seuraavassa projektissa piilottaa, häivyttää tai hyödyntää! Homma vaatii paitsi harkintaa, myös heittäytymistä. On uskallettava tehdä villejäkin ratkaisuja ja luotettava, että kuuden tuuman naulalle löytyy käyttötarkoitus juuri tässä kohtaa vielä myöhemminkin...

 

Lopulta seinä on täynnä reikiä, kuin paikalla olisi ammuttu! Tosiharrastelija ottaa kuitenkin vielä haasteen vastaan ja onnistuu taitavalla tavarasijoittelulla piilottamaan useimmat reijät.

 

Ei jääny eteisen seinään monta naulankantaa käyttämättä! :) Seuraavassa projektissa ehkä jo paikkaan ja maalaan koko seinän...

 

5.9.2011

Mitä siellä solussa tarvitaan? Tuoli, valo, pata, tyyny ja kukka. ...Ja roimasti äidinrakkautta!

 

Tuoli: Retronet

 

1.9.2011

Ihana, kirjava Kallio!

















Sieluni on henkiseti ruokittu, kävin Kalliossa!

Elämys alkoi Keisarinviitasta, josta sain mukaani upwithkallio-kartan. Kartalta kolme ensimmäistä kohdetta kierrettyäni tajusin sentään kaivaa laukusta kameran esille! Sellaista lämminhenkistä , rentoa tavaratarjonnan iloittelua en ole aikoihin nähnyt. Toinen toistaan ystävällisempiä putiikin pitäjiä jututti minua kuin vanhaa stadilaista konsanaan. Villissä puutarhassa nautin kaikkien aikojen ihanimmat kahvit ja Fleminginkadulla näin maailman säälittävimmän naisen.

 

Fem sain intoni kiihtymään äärirajoilleen, kun taas  Tapettitalon asiantunteva palvelu palautti uskoni kestäviin perusarvoihin.  Kuppiloihin en edes uskaltanut kurkistaa, mutta lupaan, että teen senkin vielä joskus! Harmillista oli, että aika monet Kallion kaupoista oli kiinni tiistaina keskipäivän aikoihin. Ainakin Grape Station ja Fox Rabbit jäi vielä näkemättä.

 

Onko Helsingissä vielä muitakin yhtä persoonallisia, tutustumisenarvoisia kaupunginosia?! Miksi me "ulkohesalaiset" pyörimme aina vain keskustan tuntumassa? Nyt ymmärrän jo vähän mistä Kallio on tehty. Mars, menkää tekin tutustumaan!