


Joulu se sitten herkistää ihmisen hyville teoille ja toisten huomioon
ottamiselle. Minäkin
taivuin ottamaan meille koiran! Mutta vain
joulunajaksi (koska se on niin punainen) ja vain eteiseen!
En todellakaan
ole mikään
koiraihminen ja vaikka kyllä ymmärrän Teitä hyvät
koiraihmiset, en missään tapauksessa haluaisi meille moista
huiskuhäntää heilumaan
karvoineen ja
kuolineen. Armas mieheni (siis se sama
isäkärpänen) on kyllä
kovastikin koiraihminen, mutta valitessaan minut, hän joutui heittämään hyvästit haaveelle koiran pidosta. Minä ja
karvallinen koira ei
taideta koskaan mahtua samaan talouteen...
Tämä
koirataulu on kuitenkin hyvä pitää varastossa ikään kuin
valttikorttina, jolla voin taas joskus osoittaa
hyväsydämisyyttäni muille
perheenjäsenille! Tämä
haukku kun ei karvaa, kuolaa eikä vaadi ulos.