Tsadaa!

Nyt on kirpparilta löytyneet lampunkuvut saanut uuden värin pintaan! Yllättävän nopeasti ja pienellä värkkäyksellä ne saatiin myös kattoon, mutta hintaa kyllä tuli johtojen, liittimien, maalin ja kannattimien kanssa vähän enemmän kuin se 4€ (kupujen hinta).
Luovuus oli kyllä taas huipussaan, kun koetimme isäkärpäsen kanssa keksiä välikappaletta kupujen ja lampunkannan väliin :)) Päädyimme poraamaan pyöreään muovilautaseen keskelle reijän, jonka reunoilla lampunkanta lepää. Lautasen ulkoreunat kannattelee kupua.

Lamppujen väri on mielestäni ihan hyvä ja tuo tuulahduksen 50-luvun henkeä, joka yhdistyy parturintuoliin ja norttitauluun! Mutta kaikkineen lamppujen yleisilme oli hieman pettymys. Lamput kun näyttää mielestäni jotenkin "heppoisilta?"
Voi toki olla, että kun keksin oikeat tavarat tähän ympärille, pääsee lamputkin kunnolla oikeuksiinsa... Mutta pääasia että ilme keittiössä muuttui, sillä se piristää aina! (tai oikeastaan sehän on jopa elinehtoni... ;)

Varastosta arkiolkkariksi

Kun ostimme tämän talon, olimme valmiita tekemään monessa asiassa kompromisseja, jotta saamme paljon tilaa! Talossa on liki 300m2 pinta-alaa, joista puolet on alakerran, asumattomia huoneita. Huonekorkeus on täällä hieman matalampi (230cm) ja lattiat betonia. Hiljalleen meidän on tarkoitus muuttaa myös nämä tilat asumiskelpoisiksi.
Tämä ensimmäinen huone on nähtävästi toiminut edellisillä asukkailla leipomona, sillä täältä löytyy leivinuuni, joka olisi joskus ihanaa muuttaa takaksi. Meillä tämä huone on toistaiseksi ollut vain tavaroiden säilytyspaikka, mutta tulevaisuudessa tänne hommataan (joistain veronpalautuksista??) telkkari seinälle, jotta täällä voi katsella leffoja, pelata Nintendoa (vai mitä ne nykyajan telkkaripelit nyt sitten onkaan?), laulaa karaokea ja kuunnella musiikkia!
Lattioiden laatoitus on kallis ja iso urakka, mutta sekin unelma siintää jossain tulevaisuudessa. Seinien maalaus on halpaa, helppoa ja hauskaa, ja kun jostain saan virtapiikin, teen sen ja naputtelen myös tauluja seinille. Tuon mahtavan villamaton löysin Kodin Ykkösen poistopisteestä ihanan halvalla! Ja sen innoittamana raahailin vähän jo sohvatyynyjä, ja nuo mustat tuolit paikalle, tuomaan ensivaikutelmaa siitä, mitä tyylisuuntaa kohti lähden tässä projektissa etenemään.
(Jaa... leivinuuni ei näykään näissä kuvissa laisinkaan :( Se sijoittuu sohvaa vastapäätä, tuon matalan avohyllyn ja romuvaraston oven väliin.)

Aloittelijan oivallukset

Tytöt oli kerännyt minulle (taas :)) kukkakimpun, ja jo vanhasta muistista "voi-kun-ihana-viekää-se-ulkopöydälle!", se löytyi sieltä mistä pitikin. Tällä kertaa mukaan oli ujutettu myös punaisia viinimarjoja! Ihania, ja siitähän voisi jalostaa vaikka minkä idean! Viinimarjoilla saa kivasti väriä salaattiin tai muuten ruoka-annokseen! Niitä voi siis upottaa kukkien sekaan tai laittaa maljaan tarjolle kuten hedelmiä. Vesikannun mausteena ovat varmasti loistavia! Kokonaisen tertun voisi ripustaa drinkkilasin reunaan tai sanomapaperiin käärityn tuliaispaketin juuttinaruun! Tai sitten voisi ihan vaan laittaa rasiaan ja pakastaa...!Loppuisi jo tämä kesä ja tämä kamala kiire, että olisi aikaa tehdä ihan tavallisia arkiaskareita; käydä keräämässä ne marjat pakkaseen ja päivitellä tätä blogia ja olla sisällä hyvällä omallatunnolla, vaikka ulkona pilkottaisikin aurinko...

Tervetuloa joulu! (hih-hi)

Ei vielä heinä-, eikä elo-, mutta jo syyskuussa voi ihan hyvin aloittaa joulufiilistelyt ;)
Tänä vuonna hieman varastin, ja laitoin jo nyt ensimmäiset "jouluvalot" keittiöön. Myös kirpparilta löytynyt Betlehemin tähti sai jo jäädä hyllyn päälle odottelemaan ihan kohta alkavaa joulun odotusaikaa! IHANAA!! Kohta on pimeät illat ja kynttilät ja kuumaa glögiä... (Tämä on se sama tapaus, joka haluaa kantaa joulukuusen ulos jo tapaninpäivänä, kun tekee mieli raikastaa koti kevääseen ;)

Silmitön nalle ja sen kaverit

Lapsuuteni leikit on varmasti aikoinaan jäänyt yllättäen hiipineen teini-iän jalkoihin, sillä on pari leikkiä, joita en osaa lopettaa. Toinen on jatkuva lasten roolivaatteiden haaliminen, ja toinen on nämä käsinuket... Kirpparilta olen löytänyt nukeille myös toimivat telineet, ettei heidän tarvitse olla lelukopan pohjalla litistyksissä niskat nurinperin. Ajattelin tietenkin maalata kaikki telineet saman värisiksi, sitten joskus, kun kaikki muut odottelevat hommat on tehty ;)

Namu

Esittelen nyt lisää löytöjä Rompetorilta. Tällainen lakritsipurkki oli pakko saada, vaikka hintaa oli peräti 15€ (ilman kantta...). Mutta ihastuin tähän tosi kovasti! Tämän ostettuani myhäilin tyytyväisenä, että ostan tästä lähtien vain sellaisia esineitä, joista OIKEASTI tykkään! Sillä ainakin näitä peltirasioita on kertynyt nurkkiin vaikka minkälaisia, eikä niistä läheskään kaikki edes ole oikeasti kivoja. Taidan rajata tämän keräilyn vain karkkipurkkeihin ja pakotan itseni kirpparilla eteenpäin kahvi-, keksi- ja jauhopurkkien kohdalla!
Näin siis ainakin siihen asti, kunnes taas päätän toisin ;)

Äänestys

Viikonloppuisen Rompetorin paras löytö taisi olla nämä 2€/kpl maksaneet metalliset lampunkuvut!
Kun näin nämä, mieleeni avautui kuva kiiltävän harmaaksi maalatuista "tehdaslampuista" keittiön pöydän päällä, mutta nyt kun kotona mallailen, taitaa minuun iskeä sittenkin värihimo!
Muuten niin värittömässä keittiössä voisi olla hauska piristys pari länttiä väriä roikkumassa pöydän päällä! Nyt vain olen kuin lapsi karkkikaupassa, enkä osaa päättää, mitä haluan;

Onko väri ikuinen kestosuosikkini viileä turkoosi

















Vai tehdasmiljööstä muistuttava petrooli



















Tämän hetken himokkini, ekovihreä





















Vai tämä aina ajaton punainen?

Vai sitruunankeltainen tai se harmaa, vai mikä??

Oi niitä aikoja

Kun aikoinani astuin ensi kerran isäkärpäsen poikamiesboxiin, oli näky aika masentava. Minun onnekseni hän oli keskittynyt siihen astisessa elämässään kaikkeen muuhun, kuin sisustamiseen! Kun olin joitakin kertoja vieraillut hänen luonaan ja varmistunut siitä, että oli aika jättää joitakin merkkejä minusta, nostin tämän sängyn ja seinän väliin piiloitetun valkoisen jakkaran päivänvaloon! Sisustuksen "korjailu?" ei tietenkään jäänyt siihen, vaan kerkesin näpelöidä sitä jonkin verran, ennen kun hän muutti minun luo. Tulevaa muuttoviikonloppua opasti työkaverini mieleen painuvin lausein; "Muista nyt miettiä jo etukäteen, mitkä tavarat menevät muuttotohinassa ihan vahingossa rikki ;) " ...No, mitään en tahallani pudottanut, mutta kun tänä päivänä katson kotiamme, taitaa tämä pieni lypsyjakkara olla ainut esine, joka tuosta muuttokuormasta on enää jäljellä. Pikkuhiljaa, hienovaraisesti on kaikki muut tavarat laitettu kiertoon. Sain myös isäkärpäsen innostumaan kirpputoreista, remontoinnista ja sisustamisesta! Niistä on tullut yhteinen harrastus, eikä hän nykyään (ainakaan tunnusta) ikävöivänsä eripari lakanoita, Sotka-kirjahyllyä tai bukleemattojaan...