No, hermot oli siis vielä suht löysällä tuon ompelutyön jälkeen. Mutta sitten alkoi tämän leikkihuoneen verhon ikkunaan kiinnitys. Nyt oli sitten seinä vuorostaan täyttä jaskaa! Se mureni kuin näkkileipä! Ruuvin ympärille jäi kunnon möntti betonia, kun verhotanko retkahti reippaaseen alakenoon. Verho oli tietenkin jo ommeltu tiettyyn mittaan ja seinä tuntui olevan kauttaaltaan samanlaista huttua. Aah, sitä hermon vingutusta, kun kurkottelee jakkaralla betoninmurua silmässä, kädet puutuneena ja koettaa varoa ettei verho rypisty!!
Meikä-Mimmi haki varastosta Epoxya ja LIIMASI kannakkeen seinään. "-Katotaan kuka voittaa!!
Ja ha-haa! Siellä se on, verho ikkunassa! (Ainakin toistaiseksi.)
7 kommenttia:
Hyvä hyvä! Siis se liimaidea. Hyvältä näyttää.
Lopputulos on hieno!**Kiitos mielettömän inspiroivasta blogista :)
Sulla tais olla väärät välineet ja kiinnikkeet. Betoniin on omat, joilla pysyy ;)
Verhotangot ja kattolamput, yhtä tuskaa niiden kiinnittäminen. Symppaan siis, sillä kiinnitimme juuri painavaa kattolamppua sadan tuskaisan eri vaiheen kautta. Näissä asioissa on todellakin kyse sisusta ja voitontahdosta:)
:-DMä oon joskus turvautunut sellaiseen asennusliimaan, jota on samanlaisissa putkiloissa kuin vaikkapa silikoonia. Ja sitten vaan "silikoonipyssyllä" spruuttaamaan. Jo pysyy!Mutta vastaisen varalle... betoniseinään proppu, niin ruuvitkin pysyy kiinni.Että mä oon aina vihannu betoniseiniä juuri tämän takia.
Meidän edellisessä asunnossa, joka oli sodanjälkeisen ajan tuotantoa, oli juuri samalla tavalla murenevat betoniseinät. Tarina kertoo talon rakentaneiden veljesten ostaneen ensin hiekkamontun, josta haettiin hiekka betonia varten ja talonrakennus alkoi..ilmeisesti pula-ajan betoniin huiskautettiin aavistus liikaa hiekkaa.Verhotangot notkuivat kuin teinit kaupan nurkalla propuista huolimatta ja aina pelotti, milloin seinässä on todellinen meteoriittikraateri.Kyläilemässä ollut pedantti insinööri-isäni sihtasi ja tsuumaili tankoja suoraan ja lopulta päätyi tunkemaan vessapaperia ja erikeeperiä koloihin tankojen tueksi ;) ;)-hilma
:DD -hilmalla oli oikein hauska kommentti ja asian sisältökin taisi osua nappiin kuin ymmärrys sielunsiskoon! Meilläkin tosiaan on seiniin käytetty osittain tuota samaista "säästöbetonia" jonka kanssa saa kyllä repiä huumorin lisäksi hermoja ;) No, nytpä käytän suosiolla jatkossa liimaa ja Sussun vinkki oli myös kokeilemisen arvoinen! Kiitos psyykkauksesta myös Benglialla, Anonyymille, Heidille ja Minnalle! :)
Lähetä kommentti