Taistelu kirpputoreilla, markkinoilla ja nettihuutokaupoissa on kovaa! Kyynärpäät, tunkeilu ja röyhkeys on osa kirpparikulttuuria, jossa parhaimmat löydöt tekee nopein ja tarkkasilmäisin. "Kirppusilmän" kehittyminen on pitkä ja malttia vaativa prosessi. Katkeraa kalkkia täytyy nieleskellä, kun huomaa kirpparilla kanssasisaren kainalossa jonkun mahtavan löydön, jota ei ole jostain syystä itse huomannut. Näin kävi taas minullekin tänä aamuna. Mielessäni kaavailin jo paikkaa tälle lampulle, kunnes kuulin sen olevan jo myyty jollekin toiselle! Kateus ja katkeruus hiipi hipiään, mutta päättäväisesti kokosin itseni ja jatkan matkaani kohti uusia löytöjä (ilman tätä loistavaa valaisinta...).(Kuvat: Romuritari)
5 kommenttia:
Minulla ei ole kirppusilmää sitten ollenkaan. Kateellisena vaan katselen muiden löytöjä ja itse en löydä mitään...Täytyy siis vaan jatkaa kirppusilmä harjoituksia ;)
Minä onneksi haluan yleensä sellaista, mikä ei kelpaa muille. Siksi en koskaan könyä kukonlaulun aikaan kirppikselle!
Voi harmistus! Onneksi aina voi yrittää tehdä entistä parempia löytöjä sitten seuraavalla reissulla...
Aivan loistava löyty!
Löytö jopa..heh..
Lähetä kommentti