Erilainen valokirjain

Valokirjaimia on kertynyt Sisustuskärpäsen varastoihin mukavat määrät. Sekaan mahtuu myös erilainen valokirjain! Sen julkisivu on mennyt joskus rikki ja sisuksista on valaisevat putket revitty pois...

Pimenevässä syysillassa sen sisällä kuitenkin hehkuu seitsemän tuikkukynttilää, ja katsokaa kuinka se loistaa muiden seasta! Tämä erilainen valokirjain ei ole riippuvainen sähköstä, vaan loistaa silloin kun muut vaikenevat pimeyteen!

Tavallisesti en pidä tällaista LOVE-valaistusta etupihalla. Mutta tässä eräänä iltana kun tiesin isäkärpäsen saapuvan kotiin kaverin kyydillä, vasta hämärän tultua, kannoin kirjaimet pihalle. Sitten vakoilin verhonraosta hävettääkö sitä yhtään. ...Myönnetään, aika imelää ja kieroa, mutta minusta tällaiset yllärit on hauskoja! ;D

 

 

 

Pyykkilaudan uusi tehtävä!

Tähän asti vanha pyykkilauta on roikkunut pyykkituvan seinällä koristeena. Minä en kuitenkaan ole mikään "koristeluihminen", vaan haluaisin aina keksiä tavaroille jonkun funktion... Vanhat esineet on tehty palvelemaan ihmisiä, eikä roikkumaan seinällä! Tunnen itseni pienen hetken tärkeäksi, kun saan pelastaa jonkun vanhan tavaran nykypäivän käyttöesineeksi. Olen tehnyt taikinahärkeistä naulakoita, kenkälesteistä ovistoppareita ja vanhoista valokuvista uusia tauluja...

...Vanha pyykkilauta saa toimia jatkossa tarjottimena.

Pieni seinävaate

"Herkkis" tai "liikkis" sanoisi eräs ystäväni! Ja sitä tämä todella on; hellyttävän pieni seinävaate, jossa on liikuttavan ihanat värit. "Pieni on kaunista" sanon puolestaan minä!

 

Ai että milläkö se roikkuu seinällä? No sinitarralla tietenkin! Se on mielestäni suurin keksintö sisustusrintamalla ikinä! ;)

Viilenevä juttupaikka

Tämän vuoden ekat jouluvalot viritin vilpolan kattoon. Vielä täällä tarkenee kupposen kuumaa siemaista, mutta pitkät ja valoisat kesäillat on enää muisto vain. Penkin alla on rullalla karvalankamatto, jonka vaihdan lattialle vähän myöhemmin. Pöydän ääressä on paikka "sulle ja "mulle", ja mää tai sää on aina hyvä puheenaihe! Voihan täällä toki jutella syvällisiäkin, mutta suuteloimaan täällä ei kannata ryhtyä!

Omenat esille!

 Neljä olopaikkaa omenalle.

Haluatko ostaa vokaalin (tai Kauppalehden)?

Nyt vedellään kirjainhuutokaupan viimeisiä metrejä! Yksi kirjain on jo huudettu, mutta tämä toinen ee odottaa vielä huutoja! Hinta on tällä hetkellä 55€. Ja linkki "huutokauppaan" on alla:

HUUTAMAAN!
(rullaa sivustoa alas, kunnes näet kohdan HUUDA!)

Toinen huikea juttu tälle päivälle:
Minä kommentoin päivän KAUPPALEHDESSÄ, Pääoma palstalla tämän hetken sisustustrendejä, liki koko sivun kokoisella kuvalla!

Uskomatonta, että tällaisiinkin piireihin on sisutuskärpäsen siivet kantanut. :) Yrittäminen ja (bloggaaminenkin) on enimmäkseen aika yksinäistä puuhaa, eikä olalle taputtelijoita ole joka kulman takana. Siksipä otan aina välillä oman oikean käteni esille ja pamautan sillä kunnon btujun vasempaan olkaan ja sanon; "-no niin, kato nyt! Mähän sanoin että sä onnistut!" :)

(H) -AU!

(H) -AU!! Sanoi koira, kun maha katkes!

Askartelupöytä

Viikonloppusiivouksesta virtaa saaneena, järjestin lapsille keittiöön oman askartelupöydän. Nyt on menossa kiivas värityskirjakausi, ja lattialla mahallaan makaavia poikasia on saanut väsitellä tuon tuosta. Yleensä lapset haluavat olla siellä missä aikuisetkin, eli askartelupöydän piilottaminen leikkihuoneen nurkkaan ei olisi poistanut "ongelmaa".

Uusia kalusteita tai tarvikkeita ei näihin "kausivärkkäyksiin" kannata ostaa, sillä eihän sitä tiedä vaikka askarteluinto laantuu jo ensiviikolla... Jos jostain tulee vastaan vielä toinen jakkara, niin käännän pöydän poikittain, jotta pöydän äärelle mahtuu kaksi askartelijaa yhtäaikaa.

Jokainen lapsellinen tietää, että näin siistissä kunnossa askartelupöytä on vain hetken, mutta ehdinpä ottaa teille kuvan tästä lähtötilanteesta! :)

Ja vielä PS: toivottavasti kukaan ei vedä tällä kertaa hernettä nenään siitä, että aito Chippendale pöytä on tällaisen turmelu-uhan alla. Olen jo päättänyt että myöhemmin hion ja maalaan pöydän, nyt enää mietin millä värillä... ;)

 

Huussista kyökin seinälle

 Viime aikoina minua on piinannut sisutusmasennus. Se on aika ajoin iskevä kausi, jolloin mikään kotiprojekti ei kiinnosta. Rehelliseyyden nimissä täytyy tunnustaa, että edes kodin siivoaminen ei ole tuntunut moneen viikkoon alkuunkaan tähdelliseltä...! Eilen katselin kotona ympärilleni ja totesin, että nyt ollaan siinä pisteessä, että on kai pakko tehdä jotain!

 

Aamulla tsemppasin itseäni siivoamaan "jonkun pienen piristävän uudistuksen mahdollisuudella?!". Teen aina siivotessa niin; vaihtelen tavaroiden paikoja, haen ulkoa tai kaupasta kukkia ja järjestelen pyykit värijärjestykseen pyykkinarulle. Ainoat syyt siivoamiselle on vaihtelunhalu tai estetiikan kaipuu!

No, kovin kummoisiin inspiraation intoutumiin en tänään yltänyt, mutta vaihdoinpa kuitenkin vessan ja keittiön taulun paikkaa. Riitta Uusitalon "Hyvissä naimisissa" siirtyi aamupalasämpylöiden äärelle muistuttamaan arjen syvimmästä olemuksesta. Mustapohjainen koulutaulu meni puolestaan veskiin. Vessassa on jo uusi pönttö, mutta pesuallas, laatat ja lattia on aitoa kuuskytlukua.

 

Nyt kun koti on edes jotenkin siivossa kunnossa tulee mieleen pari muutakin pikkumuutosta jotka voisinkin toteuttaa jo tänään! Palataan... ;)

 

Kahvipaketti netistä

Tilattiin kahvia netistä ja kun toimitus tulla tömähti tuohon keittiön lattialle, niin en osannut muuta kuin hämmästellä "kuinka suuria kahvipaketit siellä Netissä onkaan?!" Seuraavaksi pitäisi keksiä missä tällaista viiden kilon kahvipakettia säilytetään? Kahvipurkkiin mahtuu vain kourallinen.

Kun kahvit on joskus jauhettu loppuun, voi tuosta pussista tehdä vaikka avaruusasun! Oikeasti, se on niin sitkeää ja kovaa ainetta, että jo nyt harmittaa kun en kuitenkaan raaski heittää sitä roskiin...

Ai mää vai?!

Voe mahoton, mihin seuraan tämä Kärpänen on nyt kutsuttu! Gloria Blog Awards 2012 juhlii ja palkitsee menestyneitä blogeja ensimmäistä kertaa Suomessa. Kategorioita on yhteensä kuusi ja Sisustuskärpäsen blogi on asetettu ehdolle Lukijoiden suosikki sisustusblogiksi!

 

En ollut uskoa silmiäni, kun ymmärsin, että minua ne todella tarkoittavat! :) Parasta koko jutussa on tietenkin palkitsemisgaala, joka järjestetään 26.10. Helsingissä. Toivottavasti pukukoodi on "jotain tosi hienoa", sillä meinaan olla niin tällingissä, kun kerrankin pääsen tällaiseen juhlaan!

 

Ja jotta kehtaan sitten gaalassa hyvällä itsetunnolla kippistellä, niin käykäähän äänestämässä Sisustuskärpäsen blogia TÄÄLLÄ! ;)

Aikamatka keittiöön

Tässä pieni aikamatka ruokailutilan eri vaiheista. Viisi vuotta sitten maalasin peräseinän mustaksi. Neljä varista istuskeli langalla seinän yläreunassa. Silloin hankin myös nuo raidalliset verhot, jotka ovat paikallaan edelleen! Kuvan ottohetkellä mietinnässä oli uudet valaisimet, joiden väriä tässä pohdiskelin. Lattialla pötkötteli häräntalja

 

Kolme vuotta sitten uudet valaisimet olivat roikkuneet katossa  jo jonkin aikaa,  ja musta seinä oli vaihtunut valkoiseen. Tuo suuri pohjoismaiden kartta on minulla tallessa vieläkin. Siinä on niin ihanan raikkaat värit, etenkin tuo "sisustuskärpäsen turkoosi"! :)

 

Viime syksynä ruokailutilaa suurennettiin ja viereinen pieni "piian huone" yhdistettiin tilaan. Pöytä on käännetty toisin päin ja Ikean tuolit on hiljalleen vaihtuneet Domuksiin. Väri maailma on palannut liki samaan kuosiin, kuin silloin viisi vuotta sitten. Myös alkuperäiset lamput osoittautuivat paremmiksi. Matot, liinat ja tapletit olen suosiolla jättänyt pois, sillä ne on aina siivotessa tiellä. Kun vieraita tulee (jos he eivät ole yllätysvieraita!) levitän keittiön ja pöydän väliin punasävyiden Kelim-maton.

(Sori vielä kaikille, että nämäkin kuvat on nähty täällä jo aiemminkin, mutta tällä hetkellä uusien kuvien tuottaminen on vain hieman hankalaa... Yritän saada uusia kuvia mahdollisimman pian! :))

 

 

Kahvipannuperhe

Tottahan toki Sisustuskärpänenkin on teippailusta innostunut! Minä en vaan raaski ostaa ihania raita-, ruutu- tai pilkkukuvioituja teippejä, vaan tongin pyrstö pystyssä erään ikkunateippaajan roskista.

Ristomatti Ratia sanoi joskus, että paras innoittaja on matti kukkarossa. Olen vain jäänyt miettimään sitä, että tarkoittaako hän asian niin, että luovimmat ideat syntyvät silloin kun rahaa idean kehittelyyn on käytössä vain vähän. Vai sitä, että kun suunnittelijan oma kukkaronpohja alkaa pilkottamaan, on pakko ryhtyä töihin, jotta rahat sieltä ei loppuisi...?

Oli miten oli, niin ainakin sisustusteippejä on myyty maailmassa jo niin paljon, että luulisi teippikauppiaan suuta hymyilyttävän! Ja uskokaa tai älkää, mutta myös ikkunateippaajan suu oli tässä taannoin melko muikeassa hymyssä...! ;D

 

 

Keinu

Keinu kesäasussa ja pakkaspuvussa...

Valokirjaimet

 71 cm korkea punainen e- kirjain ei paljon selittelyjä kaipaa! Seinälle nostettuna se on valmis pelastamaan aika valjunkin sisustuksen?! Tuosta n-kirjaimesta puolestaan kaavailin esim. eteisen sivupöytää. Syvyyttä siinä on vain 22 cm, eli ei veisi paljon tilaa, mutta näyttävyyttä olisi senkin edestä! Plussaa olisi myös se, että laskutilaa on just sopivan vähän. Valojakin varten on jo aika hyvät valmiudet...

Suurin ongelma taitaa olla se, että ei ole enää yhtään tyhjää seinää, eikä sellaista eteistä minne nämä aarteet mahtuisi...

Voimien (ei mustikoiden) keruuta

Vietettiin viikonloppu ihan kahdestaan, aivan ihanalla mökillä! Heti terassin aidan takaa alkoi mustikkamaa, joka päättyi välkehtivään järveen, jonka pinnalla lipui joutsen. Ei tehty mitään, ei edes kerätty mustikoita, paitsi suoraan lautaselle ja suuhun.

Voimien keruu viikonloppu tuli oikein hyvään saumaan, ja sen mahdollistivat meidän molempien vanhemmat. He ovat varmasti suuressa viisaudessaan (ja vanhuudessaan ;)) oivaltaneet jo aikoja sitten sen, että onnellisen ja toimivan perhearjen perusta on hyvä aikuisten välinen parisuhde!