5.12.2013

Pieni juhlapuhe



Huomenna on itsenäisyyspäivä. Nöyrä kiitos niille, jotka ovat itsenäisyytemme puolesta taistelleet. Ei ole helppoa rakentaa tämän päivän Suomea, mutta vieläkin vaikeampaa on ollut niillä jotka ovat aloittaneet ihan alusta.



Minun kuluvaa vuotta on varjostanut useaan otteeseen epävarmuus. Se pelottava tunne kun tulevaisuudessa on jotain mihin en voi itse vaikuttaa. Miltä onkaan mahtanut tuntua sota; epävarmuus jo heti huomisesta!?

Toivon meille nykysuomen sotureille nöyryyttä. Se on ihan liian unohdettua tämän uhoamisen keskellä. Toivon myös sisua ja rohkeutta jolla poraudutaan suoraan epäkohdan ytimeen. Toivon että veljeä ei jätetä tässäkään sodassa, ja että huomisen kipinä on suurempi kuin eilisen tuhkakasa.

Hyvää huomista itsenäisyyspäivää jokaiselle taistelijalle!



6 kommenttia:

Annika kirjoitti...

Hieno kirjoitus ja hyvä muistutus meille jokaiselle. Kiitos!

Maru kirjoitti...

Kiitos tästä postauksesta! Pitäisi pitää tämä mielessä ja unohtaa turhat nurinat. Ihanaa itsenäisyyspäivää!

Katja/Projektila kirjoitti...

Kauniisti kirjoitettu!

Enne kirjoitti...

Koskettava kirjoitus. Muistutti mieleen, että pitääkin soittaa tänään itsenäisyyspäivän tervehdys 92-vuotiaalle vaarilleni, joka taisteli molemmissa sodissa.

Iris//Kirppukoti kirjoitti...

Vähän mutta asiaa. Syvä kumarrus kaikille urheille jotka ovat Suomen eteen taistelleet ja työskennelleet.

Anna / Iloni kirjoitti...

Hyvin sanottu! Ihanan sotilaallisesti rivissä marssivat myös nuo upeat kranssit kartan päällä! Löysin vasta sun blogiin. Mahtavalla maulla laitettu koti!! :)

-Anna / kotiani.blogspot.fi -