Hyvä puoli kevätsiivouksen venymisellä tänne asti on tietenkin se, että samalla tulee suoritettua myös syyssiivous! Siivotessa siirtelin vanhoja tavaroita uusille paikoille ja ilme vilpolassa muuttui ihan uudenlaiseksi.
Kirpparilta hommattiin tänne patterikin, eli tervetuloa vain, pimeät ja viileät syysillat! Katosta roikkuva messinkikruunu on todella kaunis, mutta valitettavasti rikki, eli kun oikeasti alkaa pimertää (ihan itse keksimäni sana hämärtämisen ja pimenemisen väliin), niin kieputan kruunun ympärille jouluvalot. Villasukkia ja täkkejä pitää vielä tuoda nurkassa nyt tyhjillään ammottavaan koriin ja kynttilöitä tietenkin joka paikkaan!
Syyskuu on minun lempikuukausi, mutta sinne on vielä aikaa, eli nautitaan nyt kesästä, kun sitä on vielä hetki jäljellä!
6 kommenttia:
Ihana matto! Mistäs tuollainen herkku on löytynyt?
Kirpparilta tietenkin! :) "Epävirallisten tutkimuksieni" mukaan se on villaa ja kudottu Turkissa...
missä se ihana pöytä?! :)
Itse olen käyttänyt jo vuosia "pimertää" sanaa; tuli joskus keksittyä se psykologi-kollegoiden kanssa tarkoittamaan jonkin ihan muun kuin illan hämärtymistä/pimentymistä... Monikäyttöinen ja kiva sana siis! Ja ihana vilpola teillä, muuten!!
Mari: Arkkupöytä on nyt lasten leikkikalujen säilytyspaikkana. Vilpolassahan oli jo sen jälkeen yksi toinen, pyöreäpöytä ja se taaskin on terassilla... pöytiä tulee ja menee ;D
Sari: :D teidän alalle tuo sana sopiikin erinomaisesti! heh
Ihana vilpola. Kelpaa siellä syyskuuta viettää, sitten kun se on tullaakseen. On muuten munkin lempikuukauteni, mutta nyt ensin nautin elokuusta ja kesälomasta :) Sekin on jees!
Lähetä kommentti