Liivian talossa pohdiskeltiin tässä pari päivää sitten, että missä olisi hyvä paikka kaikelle sille "tarpeelliselle romulle" joka tuppaa kerääntymään keittiön pöydän kulmalle.
Itse olen MUKAMAS ratkaissut ongelman jo usea vuosi sitten, tekemällä eteiseen näin tehokkaan näköisen romuhyllyn: mainospostia, tiedotteita, avaimia, huulirasvaa, nappeja, naruja, heijastimia, neuvolakortteja, valokuvia, askarteluja, tukkapampuloita, kyniä, rullamitta, käsirasvaa ja puhelimen latureita... ainakin nämä löytyy tälläkin hetkellä näistä koreista!
Mutta niin vai on, että mikään maailman koririvistö ei voi niellä sitä määrää pieniä tavaroita, joka tässäkin talossa pyörii!!
Ainoa oikeasti toimiva lääke näiden tilpehöörien kurissa pitoon on roskakori. Minä heitän surutta kaikki Kinderyllätykset, luontoretkien löydökset, Barbien kengät ja lehtien välistä tippuilevat ilmaisnäytteet roskikseen. Kamalaa on tietenkin se, että yleensä minun roskani onkin lapsien suurin aarre, ja näin olen joutunut usein valehtelemaan silmät pyöreänä, että "en ole nähnyt sellaista!" Vain yhdestä prinsessamukista tunnen huonoa omaatuntoa, kun tyttö edelleen etsii sitä kaapista turhaan...
No, niin kuin jo arvaattekin, suora rivi "romukoreja" ja roskapönttö eivät riitä torjumaan epämääräisten tavaroiden armeijaa, ja myös sinne keittiön pöydälle eksyy aina jotakin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti