Kesäheila

Olkkarissa on uusi pöytä.  Pieni, soma kesäpöytä. Se on vähän kuin sellainen kesäheila, sillä marraskuun alussa se lähtee äidin uuteen kotiin. Löysin pöydän Tori.fi.stä, ja vinkkasin äidille. Joku on joskus maalannut pöydän valkoiseksi. Kunto on tukeva, vaikka ulkomuoto onkin kepeä. Marimekon kuohujuomalasissa on kuunlilja.

Kolmen euron ilot!

Ei ole niin pientä matkaa, tai niin pientä paikkakuntaa, missä ei kannattaisi katsastaa kirppareita! Eilen kävin työkeikalla Laukaassa ja Kellarikirpparilta tarttui mukaan kesäiloa kolmella eurolla. Pikkupinnit vein Huiskutukalle tuliaisena ja simpukkaisen kukkaamppelin ripustin koruksi omaan kaulaan. Söpö tarjotin etsii vielä paikkaansa, mutta ihan kätevästi sillä cappuccino kulkeutui terassin puolelle.

Punkka vauvalle

Romuritarin banaanilaatikko herätti minussa pientä vauvakuumetta! Onneksi kuitenkin tajusin, että homman voi hoitaa myös näin virtuaalisesti, jopa ilman oikeaa vauvaa! Sitäpaitis, en kuitenkaan osaisi oikeasti päättää ripustaisinko laatikon roikkumaan katosta kuten kehdon, vai ruuvaisinko laatikon pohjaan renkaat, ikään kuin kehdossa?? Petivaatteiksi mietin joko Finlaysonin Appaa, tai sitten mustavalkoraidallisia... Sitten vain virtuaalivauva laatikkoon, ja sehän nukkuu päikkäreitä kuin tukki, ilman kitinää, ainakin kaksi tuntia!? ;DD

Banaanilaatikko: Romuritari
Petivaatteet: Finnishdesignshop

Olohuone 2009-2012

Olen blogannut vähän reilun kolme vuotta. Tässä kuvia matkan varrelta olkkarista. Bloggaus alkoi tylsistymisestä äitiyslomalla kotona, ja on kasvanut rakkaimmaksi harrastuksekseni ikinä!

Bloggaaminen on kehittänyt minussa monia taitoja. Olen oppinut paremmaksi valokuvaajaksi ja kirjoittajaksi. Olen oppinut olemaan sanoissani varovaisempi, ja toisaalta olen oppinut reippaammin sanomaan mitä ajattelen...

Blogi on kasvanut hiljalleen taitojeni mukana ja on nyt juuri sen kokoinen, kuin mihin bloggaustaitoni yltävät. Ilman lukijoita tai heidän kommenttejaan tuskin jaksaisin blogia päivittää. Toisaalta en ole kuitenkaan valmis muuttamaan sisältöä lukijoiden kalastelemisen takia...

Blogi on kuin peili, se heijastaa kuvaa, mutta jättää todellisuuden reunojen ulkopuolelle. Se luo tarinaa, vaikka aidoimmat asiat jääkin kertomatta.

 

Ryysyranta

Kesän viettoa on leimannut yksi suuri teema: piharemontti! Ollaan yritetty edetä asian kanssa "omaan tahtiin", mutta todellisuudessa rempallaan roikkuva piha piinaa mielessä jokaisena loma-aamuna... Sorakasat, multasäkit, suodatinkankaat, vaihtolavat ja pihakalusteet rötkyävät pitkin poikin pihaa, enkä voi olla miettimättä miltä kirjava ryysyranta näyttää tiellepäin!?

 

Nyt piharemontti on jo reippaasti voiton puolella. Tylsät pohjatyöt on tehty ja raskaat kivet kannettu paikalleen. Hiljalleen pääsen jo suunnittelemaan istutuksia uusiin istutusmuureihin!

 

Vaikka piharemontti aloitettiinkin "pakon edessä", olen nyt tosi iloinen uudesta paremmasta pihan pohjaratkaisusta! Ennen terassin edessä oli neljä matalampaa istutuslaaria. Nyt samalle kohdalle tulee kivipiha, johon laitan ruokailuryhmän. Vanhojen istutuslaarien kivistä kasattiin L-muotoinen  muuri. Jo istutetut villiviinit tulevat terassin ja kivipihan väliin, perkolapuiden juurelle.

 

Kuusi viikkoa sitten aloitettiin. Huhu huh... jokohan syyskuussa voisi istahtaa ja juoda ne terassin avajais Urguellit, jotka ostettiin jääkaappiin kannustimeksi projektin alussa?!

Pelkkää vihreää

Sä pysyt siinä!!

Sä olet mun matto, etkä todellakaan lähde minkään tuulen huitukan matkaan! Oliko muuta?

Globe Hope-mekko

miinus seitkyt prosenttia, Katriinan kaupalta!  Puinen henkari on SA-kaupasta.

Riippaherne roskiksessa

Pari viikkoa sitten myytin Kankaan tehtaan jäämistöä kirpputorimeiningillä. Minäkin olin haukkana paikalla, mutta mitään ei oikein tuntunut löytyvän. Pois lähtiessä huomasin ovensuussa roskiksen, jonka pohjalla lojui pahvisia kahvimukeja ja käytettyjä paperiserviettejä. Ihan pienen kinuamisen jälkeen sain roskiksen mukaani neljällä eurolla.

 

Ajattelin tehdä roskiksesta pyykkikorin kylppäriin, mutta se olikin siihen tarkoitukseen aivan liian suuri. Vein roskiksen takapihalle, kylpyammeen viereen, ja istutin sinne Riippakoristeherneen. Puutarhurilta sain hyvät ohjeet, kuinka puu tulee roskiksessa viihtymään, mutta intotouhuissani unohdin laittaa ne styroksit roskiksen sisäreunoille! :/

 

Toivotaan, että pakkanen jättää herneen juuret rauhaan, ja että latvuksesta tulee tuuhea ja nätisti roikkuva! Pitäisiköhän roskiksen ympärille syksyllä kietaista vaikka superlonpatja? Liimasin vielä roskiksen kylkeen (ainakin mieltä lämmittävät) lippunauhatarrat.