11.11.2013

Uusi harrastus?

 





Koskaan ei tiedä mistä sitä innostuu ja nyt innostuin kasviasetelmista!
Niin kuin kaikki tytöt, olen minäkin aina tykännyt kukista, mutta en sellaisista liian vaikeista, joille täytyy muistaa jutella, kastella, lannoittaa yms…


Kukkakimput puran aina alkutekijöihin ja yhdistelen kukat sitten mieleni mukaan uudestaan.



Kukka-asetemien ideoiminen kaupassa on vähän kiusallista ja kallista, mutta onneksi huomasin tässä yksi aamu että tuossahan on takapihan metsä; varsinainen kasvikauppa! (harmi vaan että huomasin sen vasta näin marraskuussa kun valikoimat on aika… ruskeat.)

Viherlandiasta ostin yhden Herttalyhdyn ja yhden minisypressin(?), sekä pussillisen koristepalloja.
Metsästä hain mustikanvarpuja ja sammalta. Metsässä oli myös ihania risuja, sammaoituneita kiviä ja keppejä, pieniä käpyjä ja vaikka mitä! Aloittelijan virhe oli haalia kaikki liian isossa koossa. Vasta kotona tajusin miten pieni tuo minun kaikkein suurin lasiastia onkaan kokonaiselle metsälle…

Tällaiset tuli ensikertalaisen kasviasetelmista.

Seuraavaksi hommaan sellaisen ”tökkäys-sienen” jossa leikko- tai kuivakukat pysyvät pystyssä. Sitten pitää varmaan vielä hommata vähän multaa tai jotain muuta ”täytemaata”.  Nyt tuon pienemmän asetelma pohjalla on muoviset joulukuusen koristehelmet.

11 kommenttia:

Maru kirjoitti...

Hienoja! Pitäisköhän munkin kokeilla näitä, kun en ole yhtään viherpeukalo. Anoppi aina kantaa meille sitä mukaa uusia kasveja, kun minä niiltä vien hengen. Toivoisin, että ei kantaisi. Mut hei, nää on tosi kivoja!

Helinä kirjoitti...

Wau. Mä olin kans liian hidas.. Ajattelin et vois kokeil harventaa hiukan tota mein kuusta ja ehkä puuliiteristä tuohta.. Unohtamatta pieniä maatilaneläimiä.. Toi peura (eiku mikä se on) on kyl tosi kiva. Mul ei oo ku aaseja ja sikoja. ;D heheh

PikkuBertta kirjoitti...

Pienestä se lähtee...seuraavaksi hankit jostain hylätyn akvaarion...siinä riittää puuhaa...kaunis se on tuo pienikin...jännää huomata,että meillä päiväkodissa jo vuosia käytössä olleet ideat tulee tänne sisustusblogeihin....mut kiva niin:)

Enne kirjoitti...

Vallan mainio harrastus, ja lopputulos päihittää mielestäni leikkokukat mennnen tullen :)

Anna kirjoitti...

Minä tylsä olen täällä muistuttelemassa niistä jokamiehen oikeuksista jos ei ole omaa metsää missä tarveaineita kasvaa. Eli sammaleet, varvut, oksat yms. ei kuulu niihin joita saa metsistä hakea vaikka kuinka ajattelisi, että jos vain minä ja ihan vain vähäsen pariin asetelmaan... Juuri luin miten suomalaisilta aikuisilta tuntuu nämä tutut ja hienotkin (mahdollistaa meidän mahdollisuuden kulkea metsissä) säännöt olevan nykyään unohduksissa ja yllättävän paljon juurikin blogeissa näkee ja lukee sellaisesta, että "muutaman oksan taitoin työmatkalla maljakkoon ja jäkäliä ja katajanoksia hain somisteeksi". Eli, jos ei ole omaa metsää, niin parasta vain hakea tarveaineet kukkakaupoista ja puutarhamyymälöistä. :)

Sisustuskärpänen kirjoitti...

Marjukka: Just ajattelin että kukkajutuissa on toisaalta myös se hyvä puoli että aikanaan ne kuitenkin kuolee ja ne saa heittää pois. Eivät jää nurkkiin pyörimään, kuten tavarat! :)

Helinä: Mä ajattelin tehdä jouluaatoksi jonkun jouluseimijutun!?! Eli myös se idea on varattu minulle! ;DD Ei vaan, ainahan jokainen postaus, askartelu ja käsityö on tekijänsä näköinen, vaikka idea olisikin jo vanha ja monta kertaa käytetty! :)

Sisustuskärpänen kirjoitti...

Manteli: Metsässä mietinkin että onkohan jotkut sammalet tai jäkälälajit rauhoitettuja? Jokamiehen oikeudet ei kyllä tullut mieleen. Olen tainnut opetella ne vain niin päin että mitä SAA TEHDÄ; kulkea, kerätä marjat ja telttailla... :)

Anna kirjoitti...

Hyvä olisi kaikkien välillä niitä sääntöjä kerrata, ihan oikeasti. Sisustusblogien aktiivikuluttajana olen asiaa hämmästellyt jo pidemmän aikaa kun jatkuvasti blogien sivuilla esitellään näitä metsän tarveaineista tehtyjä asetelmia, ilman että yhdessäkään olisi kerrottu jokamiehenoikeuksista. Metsänomistajan tyttärenä minulla ei ainakaan riittäisi kauheasti ymmärrystä, jos meidän mailta haettaisiin omatoimisesti varpuja, risuja ja jäkäliä, saati, että joku keräisi vielä rauhoitetut kämmekätkin ojien pohjilta... Tämä on asia, jonka koen tärkeäksi ja siksi siitä kirjoitan.

Sisustuskärpänen kirjoitti...

Asia on tärkeä, totta! Varsinkin kaupunkilaisille jotka eivät erota kasveja toisistaan... Mutta toisaalta kun nyt kerran ollaan saatu vihdoinkin meidät kaupunkilaiset sinne metsään, niin tuntuu älyttömältä että esim. kiviä tai maasta risuja ja keppejä tai käpyjä ei saisi ottaa? Toki ymmärrän että on eri asia ottaa marjat, kuin koko varpu! ja voi olla että myös noissa risuissa yms. on joku pointti mitä en vaan ymmärrä?! Vai onko? Olisi ihan hyödyllistä tietää ja levitän kyllä sanaa myös mielelläni täällä blogissa! :) t. Sisustuskärpänen

nortti kirjoitti...

Öööh, tuota...mustikanvarvuilta nämä minusta näyttää ;)

Sisustuskärpänen kirjoitti...

Öööö... Tuota HUPS! :D