16.5.2014

Päivä kaatopaikalla

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Tänään oli elämäni erilaisin työpäivä. Aamulla varhain vedin villahousut ja turvakengät jalkaan ja suuntasin Mustankorkealle, Jyväskylän kaatopaikalle.
 
Henkilökunnan valvonnassa ja avustuksella lähdin kipuamaan ensin jättimäisen puujätekasan päälle. Seuraavaksi autoilimme toiselle laidalle suurta jätteenkäsittelylaitosta ja pääsin tutustumaan lajitteluhalliin, metallijätteen kierrätykseen, puutarhajätteeseen ja kyllästetyn puun pinkkaan.
Kaikelle jätteelle oli oma läjänsä, oma paikka ja oma määränpää. Liki 70% Mustankorkealle tulevasta jätteestä hyödynnetään tai jatkokäsitellään. Vuosittain kaatopaikalle päätyy noin 200 000 tonnia jätettä.
 
Suurin osa jätteistä oli todellakin jätettä, mutta minä etsin seasta helmiä, huomiotta jääneitä aarteita tai katsojan silmissä kauniiksi muuttavia esineitä! Vanhaa lautaa, sammaloitunutta oksaa, emalipataa tai ruosteista rautaa...
 
 
 
Kaatopaikan yhteyteen on avattu tänä keväänä Omapiha -myymälä, joka myy pihan perustamiseen tarvittavia maa-aineita; multaa, soraa, kivituhkaa, erilaisia hiekkoja, puuhakkeita ja kiviä. Omapihan yhteyteen rakennetaan parhaillaan mallipihoja jotka esittelee myytäviä tuotteita.
Olen suunnitellut mallipihat. Tänään olin paikanpäällä myös rakentamassa ja somistamassa tilaa.
 
Vettä tihuutti hiljalleen ja hyytävä tuuli veti ponihännän suoraksi. Ensimmäiset rukkaset menivät rikki jo ennen lounasta, mutta kivaa oli silti! Sain apumiehiksi nuoret kesäpojat jotka ajoivat isoja kauhakoneita ja "kippiautoja" taitavasti. Siistillä pinsettiotteella poika pyöritteli isot kaivonrenkaat sormeni osoittamaan paikkaan. Mallipihojen pohjien rakentamisen on käytetty kaupan tavaraa, mutta muuten pihat toteutetaan kokonaan Mustankorkean omista tuotteista.
 
Päivä kaatopaikalla oli silmiä avaava; jonnekin kaikki pois heitetty oikeasti päätyy! Lokkeja näin joitakin, mutta en yhtään hiirulaista tai rottalaista. Paha haju leijaili vain hetkittäin biojätepötköjen luona (en tiedä oliko pötköissä biojätettä, mutta luulisin...). Muuten kaatopaikan pureva tuuli oli ihan raikas.
 
Minun projektini kaatopaikalla ei tullut vielä valmiiksi. Uutta materiaalia kuskattiin solkenaan lajittelupihalle lisää. Tämä päivä oli taas yksi niistä mitä tahdon enemmän; jotain uutta, jotain mitä en olisi arvannut tekeväni?!
 
 
 

6 kommenttia:

Purnukka kirjoitti...

Nyt oon kateellisena kyllä!! Suuria kasoja täynnä mahdollisuuksia :) todella upeaa jälkeä olet tehnyt ja aarteita löytänyt!

Anonyymi kirjoitti...

Ai vitsit kun tuonne voitaisiin palkata pelastava enkeli vetämään välistä! Aina harmittaa, kun näkee mitä naapurikärrystä heitetään menemään. Sitten voisivat just tuollaisesta myyntinäyttelystä myydä ihmisille takaisin ne puutarhatuolit yms.

Saara kirjoitti...

Mä oon ollu kaatopaikalla ainakin kahdesti. Molemmilla kerroilla olen saanut kotiinviemisiä. Pitäsköhän kaatopaikan nimeä vaihtaa houkuttelevammaksi? "Aarreaitta"

Helinä kirjoitti...

Ai kun makee ja varmasti tosiaan erilainen työpäivä!! Ihan huikee idis tää Omapiha -myymälä!! Mielenkiinnolla seuraan miten homma etenee.. Sen kenties tulemme näkemään! :D

Kivaa ja aurinkoista lauantainta sinne!

Sar P kirjoitti...

Tosi hieno homma ja näyttää tulevan upea juttu!

Anna / kotiAni kirjoitti...

Upeeta! Rupee heti tekemää mieli kaatopaikalle tonkimaan, siellähän voisi keksiä vaikka mitä! :)